Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Terapia
Olotila: Onnistunut
____
Herään uneen, jossa vietetään suuria häitä. Minä olen menossa naimisiin, naisen kanssa kaiken lisäksi. Googeloin unien tulkintaa. Häät tarkoittavat jonkin loppumista ja uuden alkua. Jatkan itsekseni sateenkaaritulkintaa ja päättelen uuden olevan tässä tapauksessa erityisen merkityksellistä. Edessänihän on uusi eheytynyt elämä. Miltä minusta nyt tuntuu?
Hyvältä tuntuu. Erinomaiselta jopa, ainakin silloin tällöin. Välillä tosin pelottaa. Haluan kysyä vielä itseltäni, mitä minä oikein pelkään.
Minä pelkään...
...että minusta tulee tylsä
...etten kelpaa
...että jään yksin
...etten kuulu mihinkään
...että minuun sattuu
...etten jaksa alkoholitonta apeutta
...että ratkean
...etten selviä ilman tätä tekstiä
...tai että jumahdan analysoimaan itseni puhki
...etten pääse eteenpäin
...etten osaa elää tavallista elämää
...ja etten saa tukea läheisiltäni
...mutta eniten pelkään että olen väärässä. Että oikeasti olenkin alkoholisti, joka ei pysty kohtuullistamaan juomistaan ja jonka edessä on vain kaksi tietä: joko lopettaa juominen kokonaan tai tuhota elämänsä juomalla
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uusi juominen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uusi juominen. Näytä kaikki tekstit
Sunnuntai 26. marraskuuta 2017
Alkoholiannokset: 2
Korvaavia nautinnontuottajia: Ajattelu
Olotila: Kiukkuinen
____
Kestää tovin aikaa saada kiinni kiukkuisuuteni syystä. En ole kiukkuinen itselleni. Enkä ole kiukkuinen juoville ystävilleni. Olen kiukkuinen alkoholille.
Miksi sinä otit minut ja teit elämästäni tällaista? Miksi sinä veit minulta ilon sosiaalisesta elämästä? Miksi sinä koukutit minut kohtuuttomuuden polulle, jolla en pärjännyt? Miksi sinä jätit minut pärjäämään yksin sosiaalisissa tilanteissa, jotka ovat vaikeita ja vaatisivat pääsyä muutaman sentin tavallisen elämän yläpuolelle? Ja miksi sinä koukutat ystäviäni niin, että ne alkavat inttää, kun minä haluaisin jutella? Miksi sinä viet heidän muistinsa niin, että seuraavana aamuna illan keskusteluista ei ole enää mitään jäljellä? Miksi sinä sumennat heidän silmänsä? Miksi sinä vielä veit yhden ystävättäristäni muutama vuosi sitten niin täysin, että nyt kuulen hänen olevan jo viidettä viikkoa sairaalassa ja sinun uhkaavan hänen henkeään maksan sekä munuaisten petettyä?
Minä en ymmärrä. Enkä osaa kuulla vastauksia.
Korvaavia nautinnontuottajia: Ajattelu
Olotila: Kiukkuinen
____
Kestää tovin aikaa saada kiinni kiukkuisuuteni syystä. En ole kiukkuinen itselleni. Enkä ole kiukkuinen juoville ystävilleni. Olen kiukkuinen alkoholille.
Miksi sinä otit minut ja teit elämästäni tällaista? Miksi sinä veit minulta ilon sosiaalisesta elämästä? Miksi sinä koukutit minut kohtuuttomuuden polulle, jolla en pärjännyt? Miksi sinä jätit minut pärjäämään yksin sosiaalisissa tilanteissa, jotka ovat vaikeita ja vaatisivat pääsyä muutaman sentin tavallisen elämän yläpuolelle? Ja miksi sinä koukutat ystäviäni niin, että ne alkavat inttää, kun minä haluaisin jutella? Miksi sinä viet heidän muistinsa niin, että seuraavana aamuna illan keskusteluista ei ole enää mitään jäljellä? Miksi sinä sumennat heidän silmänsä? Miksi sinä vielä veit yhden ystävättäristäni muutama vuosi sitten niin täysin, että nyt kuulen hänen olevan jo viidettä viikkoa sairaalassa ja sinun uhkaavan hänen henkeään maksan sekä munuaisten petettyä?
Minä en ymmärrä. Enkä osaa kuulla vastauksia.
Perjantai 24. marraskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Juhlavalmistelut
Olotila: Odottava
____
Seison lähi-Alkon kuohuviinihyllyn edessä ja lasken. Tyttären täysikäistymiskahveille on tulossa parikymmentä ihmistä. Riittääkö kolme pulloa? Sukulaiset Keski-Suomesta ovat jäämässä yöksi. Otanko punaviinitonkan vai kelpaako pullollinen?
Ennen minä olin hyvä tässä. Juhlien järjestämisessä ja juomien hankinnassa. Nyt en osaa enää jälkimmäistä. Vai pitäisikö sanoa "vielä".
Vaikka minä olen rajoittanut omaa juomistani, en halua muiden piittaavan siitä. Haluan, että muut pystyvät juomaan kuten ennenkin. Haluan, että heillä on hauskaa. Ostan kolme isoa kuohuviinipulloa, yhdet pullot sekä punaista että valkoista viiniä sekä ginin miehelle ja hänen kaverilleen, joka on tulossa saunomaan.
Korvaavia nautinnontuottajia: Juhlavalmistelut
Olotila: Odottava
____
Seison lähi-Alkon kuohuviinihyllyn edessä ja lasken. Tyttären täysikäistymiskahveille on tulossa parikymmentä ihmistä. Riittääkö kolme pulloa? Sukulaiset Keski-Suomesta ovat jäämässä yöksi. Otanko punaviinitonkan vai kelpaako pullollinen?
Ennen minä olin hyvä tässä. Juhlien järjestämisessä ja juomien hankinnassa. Nyt en osaa enää jälkimmäistä. Vai pitäisikö sanoa "vielä".
Vaikka minä olen rajoittanut omaa juomistani, en halua muiden piittaavan siitä. Haluan, että muut pystyvät juomaan kuten ennenkin. Haluan, että heillä on hauskaa. Ostan kolme isoa kuohuviinipulloa, yhdet pullot sekä punaista että valkoista viiniä sekä ginin miehelle ja hänen kaverilleen, joka on tulossa saunomaan.
Perjantai 17. marraskuuta 2017
Alkoholiannokset: 1
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Erinomainen
____
Kokkaan poronmaksaa punaviinikastikkeella vuokramökissä Päijänteen rannalla. Ennen ruokailua nautimme miehen kanssa pimeällä mökkiterassilla Napuesta väsätyt geeteet.
Kysyn itseltäni jälleen, mihin minä tarvitsen alkoholia. Mitä alkoholi uudelle eheytyneemmälle minulle merkitsee?
Toisin kuin monet muut, minä en tarvitse tai edes isosti halua alkoholia ruoan oheen. Hyvä ruoka riittää sellaisenaan tuottamaan minulle euforian, jota etanoli ei kohota. Jos ja kun rajoitan nauttimieni alkoholiannosten määrää, otan mieluummin aperetiivin ravintolassa ennen ruokailua tai lasillisen kotona itse ruokaa kokatessani.
Aion säilyttää kaksi tärkeintä ohjenuoraa kohtuullisen alkoholinkäyttöni tiellä. Toivottavasti läpi loppuelämän. Numero yksi on sääntö, etten ikinä juo pahaan oloon. Numero kaksi on pysyä sinnikkästi omalla polulla ja olla taipumatta sosiaalisen elämän ehtoihin eli juoda vain miellyttääkseen muita tai helpottaakseen tilanteen jäykkyyttä.
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Erinomainen
____
Kokkaan poronmaksaa punaviinikastikkeella vuokramökissä Päijänteen rannalla. Ennen ruokailua nautimme miehen kanssa pimeällä mökkiterassilla Napuesta väsätyt geeteet.
Kysyn itseltäni jälleen, mihin minä tarvitsen alkoholia. Mitä alkoholi uudelle eheytyneemmälle minulle merkitsee?
Toisin kuin monet muut, minä en tarvitse tai edes isosti halua alkoholia ruoan oheen. Hyvä ruoka riittää sellaisenaan tuottamaan minulle euforian, jota etanoli ei kohota. Jos ja kun rajoitan nauttimieni alkoholiannosten määrää, otan mieluummin aperetiivin ravintolassa ennen ruokailua tai lasillisen kotona itse ruokaa kokatessani.
Aion säilyttää kaksi tärkeintä ohjenuoraa kohtuullisen alkoholinkäyttöni tiellä. Toivottavasti läpi loppuelämän. Numero yksi on sääntö, etten ikinä juo pahaan oloon. Numero kaksi on pysyä sinnikkästi omalla polulla ja olla taipumatta sosiaalisen elämän ehtoihin eli juoda vain miellyttääkseen muita tai helpottaakseen tilanteen jäykkyyttä.
Maanantai 23. lokakuuta 2017
Alkoholiannokset: 2
Korvaavia nautinnontuottajia: Loungen rottinkinen keinutuoli
Olotila: Yksinäinen
____
Näen unta ensimmäisestä AA-kokouksestani. Kun herään, muistan unen pienintä yksityiskohtaa myöten. Tämä voi johtua kevyestä unesta, jota nukun aikaisen lennolle herätyksen vuoksi. Tai sitten ajatus kokouksesta on niin mullistava. Tiedä häntä. Joka tapauksessa epämiellyttävä tunne puristaa sielua, kun avaan silmäni. Käyttäydyn kokouksessa idioottimaisesti ja minua ojennetaan sen jälkeen nöyryyttävästi. Jopa unessa tunne kääntää mahan ylösalaisin ja nostaa iholle kylmän hien.
Hereillä jatkan pohdintaani. Ymmärrän että nimettömien alkoholistien kerho on nimensä mukaisesti nimetön. Sen säännöissä kielletään kerhon näkemyksien kertominen, mainostaminen tai julkinen ohjeistaminen. Kenenkään ei pidä julkisesti julistautua käyvänsä kokouksissa. Ymmärrän toki tarpeen näille säännöille. Alkoholiongelmassa liikutaan äärimmäisen haavoittuvuuden alueella. Anonyymihän minäkin olen. Toisaalta hiljaisuudella on kääntöpuolensakin. Otan esimerkiksi itseni.
Minulla on alkoholiongelma. Ystäväpiiri on täynnä alkoholin suurkuluttajia ja ympäröivä sosiaalinen elämä alkoholin värittämä. On hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta, löytää läheltä vertaistukea alkoholinjuonnin vähentämiselle tai lopettamiselle. Olen toki kuullut AA-kerhosta, mutta mielikuvani siitä on harmaa, vino ja vähän pelottavakin. Työterveyshuolto ei kyennyt korjaamaan mielikuvaani. Olisiko syynä tiedon puute?
Olen aina ollut kiinnostunut mielikuvista ja niiden syntymekanismista. Osa syntyneistä mielikuvista on helppo uskoa, kuten että Paavo Väyrynen on suhteellisuuden tajun menettänyt idiootti ja Donald Trump on seitsemänkymmentävuotias kiukutteleva lapsi. Osa mielikuvista on huterampia, kuten että suomalaiset ovat maailman kateellisin kansa tai globaali kehitys on edistystä. Mielikuvat elävät tiukassa. Mikäli henkilö leimautuu pahaksi, esimerkiksi rikosepäilyn takia, ei hänen syyttömäksi todistamisensa yleensä riitä poistamaan mielikuvaa.
En osaa sanoa, mistä mielikuvani AA-kerhosta on peräisin? Ainakin se on vanha. Siihen liittyy amerikkaisia elokuvia ja tv-sarjoja sekä suomalaisia sketsejä. Sitä värittää alkoholistiksi luokittelemieni sukulaismiesten halventavat kommenttit. Oman mielikuvani oikaisemiseksi ei tässä tapauksessa tarvita paljoakaan. Jossakin tuolla lymyävien kaappijuoppojen mielikuvien vinoudesta tai sen korjaamisesta en valitettavasti pysty sanomaan samaa.
Korvaavia nautinnontuottajia: Loungen rottinkinen keinutuoli
Olotila: Yksinäinen
____
Näen unta ensimmäisestä AA-kokouksestani. Kun herään, muistan unen pienintä yksityiskohtaa myöten. Tämä voi johtua kevyestä unesta, jota nukun aikaisen lennolle herätyksen vuoksi. Tai sitten ajatus kokouksesta on niin mullistava. Tiedä häntä. Joka tapauksessa epämiellyttävä tunne puristaa sielua, kun avaan silmäni. Käyttäydyn kokouksessa idioottimaisesti ja minua ojennetaan sen jälkeen nöyryyttävästi. Jopa unessa tunne kääntää mahan ylösalaisin ja nostaa iholle kylmän hien.
Hereillä jatkan pohdintaani. Ymmärrän että nimettömien alkoholistien kerho on nimensä mukaisesti nimetön. Sen säännöissä kielletään kerhon näkemyksien kertominen, mainostaminen tai julkinen ohjeistaminen. Kenenkään ei pidä julkisesti julistautua käyvänsä kokouksissa. Ymmärrän toki tarpeen näille säännöille. Alkoholiongelmassa liikutaan äärimmäisen haavoittuvuuden alueella. Anonyymihän minäkin olen. Toisaalta hiljaisuudella on kääntöpuolensakin. Otan esimerkiksi itseni.
Minulla on alkoholiongelma. Ystäväpiiri on täynnä alkoholin suurkuluttajia ja ympäröivä sosiaalinen elämä alkoholin värittämä. On hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta, löytää läheltä vertaistukea alkoholinjuonnin vähentämiselle tai lopettamiselle. Olen toki kuullut AA-kerhosta, mutta mielikuvani siitä on harmaa, vino ja vähän pelottavakin. Työterveyshuolto ei kyennyt korjaamaan mielikuvaani. Olisiko syynä tiedon puute?
Olen aina ollut kiinnostunut mielikuvista ja niiden syntymekanismista. Osa syntyneistä mielikuvista on helppo uskoa, kuten että Paavo Väyrynen on suhteellisuuden tajun menettänyt idiootti ja Donald Trump on seitsemänkymmentävuotias kiukutteleva lapsi. Osa mielikuvista on huterampia, kuten että suomalaiset ovat maailman kateellisin kansa tai globaali kehitys on edistystä. Mielikuvat elävät tiukassa. Mikäli henkilö leimautuu pahaksi, esimerkiksi rikosepäilyn takia, ei hänen syyttömäksi todistamisensa yleensä riitä poistamaan mielikuvaa.
En osaa sanoa, mistä mielikuvani AA-kerhosta on peräisin? Ainakin se on vanha. Siihen liittyy amerikkaisia elokuvia ja tv-sarjoja sekä suomalaisia sketsejä. Sitä värittää alkoholistiksi luokittelemieni sukulaismiesten halventavat kommenttit. Oman mielikuvani oikaisemiseksi ei tässä tapauksessa tarvita paljoakaan. Jossakin tuolla lymyävien kaappijuoppojen mielikuvien vinoudesta tai sen korjaamisesta en valitettavasti pysty sanomaan samaa.
Perjantai 20. lokakuuta 2017
Alkoholiannokset: 4
Korvaavia nautinnontuottajia: Tapaaminen
Olotila: Pohtiva
____
Tapaan Juhani Seppäsen etelähelsinkiläisessä kulttuurieliittikuppilassa. "Selvästi juovuksissa" kirjan alkoholittomuutta ei enää ole selvästi olemassa. Työterveyslääkäri juo tapaamisemme aikana vauhdilla, johon tuskin minä kykenin vauhdikkaimpina aikoinani. Puhumme enemmän hänestä kuin minusta. Niin kuuluukin olla. Yksi kommentti omasta hankkeestani jää kuitenkin soimaan korviini.
"Ai sä otat?" Seppänen kysyy, kun tilaan 12cl valkkaria. "Etkö olekaan kokonaan lopettanut?" Kerron hankkeeni olevan kohtuullistaa ongelmajuomiseni pieniin mittoihin. "Että vaikeimman sitten valitsit."
Miksi kohtuullistaminen on vaikeaa? Mikä siinä on vaikeaa?
Mikäli alkoholinjuonnin lopettaa kokonaan, käytösmalli muuttuu selkeästi. Kaikkeen alkoholiin sanotaan "ei". Sosiaalista elämää suunataan usein alkoholittomaan suuntaan. Avoimesti puhutaan valinnasta, joka ympäröivän maailman on helppo ymmärtää, joskaan ei aina hyväksyä.
Kun alkoholinjuonnin vähentää minimiin, käytösmalliin jää veteen piirretty viiva. Mikä on vähän? Mikä on liikaa? Tavoite vaatii äärimmäistä itsekontrollia, jossa käytettyjen alkoholiannosten laskeminen auttaa. Tämän lisäksi ympäröivän maailman on vaikea ymmärtää, missä mennään. Eikö se olekaan lopettanut? Onkohan se nyt retkahtanut? Puhumattakaan muiden haluista. Kai sä nyt yhden vielä voit ottaa? Juuri retkahtamisvaara on tässä mallissa suurempi kuin täysraittiudessa. Muutaman lasillisen tuoma euforia kun muistuttaa menneestä. Absolutistilla on mahdollisuus pikku hiljaa alkaa unohtaa, miltä todellisuuden yläpuolelle nouseminen tuntuikaan. Juuri siinä, 24cl hyvää valkoviiniä nautittineena on kohtuullistamishankkeeni kipupiste. Miten onnistun olemaan ottamatta lisää?
Poistun Etelä-Helsingistä alkoholimarketin kautta. En ole pistäytynyt kyseisessä kaupassa moneen kuukauteen. Tunne on outo. Jono kassalla pitkä. On perjantai-ilta. Olemme miehen kanssa pitkästä aikaa kahden. Syömme sushia. Ostan uuden maailman valkoviinihyllyltä pullon, jonka tarrassa lukee "lighter in alcohol - full flavour". Puhelimeni appin mukaan olen käyttänyt lokakuussa alkoholia alle 15 annosta. Tänään on hyvä ilta nauttia muutama lasillinen lisää.
Korvaavia nautinnontuottajia: Tapaaminen
Olotila: Pohtiva
____
Tapaan Juhani Seppäsen etelähelsinkiläisessä kulttuurieliittikuppilassa. "Selvästi juovuksissa" kirjan alkoholittomuutta ei enää ole selvästi olemassa. Työterveyslääkäri juo tapaamisemme aikana vauhdilla, johon tuskin minä kykenin vauhdikkaimpina aikoinani. Puhumme enemmän hänestä kuin minusta. Niin kuuluukin olla. Yksi kommentti omasta hankkeestani jää kuitenkin soimaan korviini.
"Ai sä otat?" Seppänen kysyy, kun tilaan 12cl valkkaria. "Etkö olekaan kokonaan lopettanut?" Kerron hankkeeni olevan kohtuullistaa ongelmajuomiseni pieniin mittoihin. "Että vaikeimman sitten valitsit."
Miksi kohtuullistaminen on vaikeaa? Mikä siinä on vaikeaa?
Mikäli alkoholinjuonnin lopettaa kokonaan, käytösmalli muuttuu selkeästi. Kaikkeen alkoholiin sanotaan "ei". Sosiaalista elämää suunataan usein alkoholittomaan suuntaan. Avoimesti puhutaan valinnasta, joka ympäröivän maailman on helppo ymmärtää, joskaan ei aina hyväksyä.
Kun alkoholinjuonnin vähentää minimiin, käytösmalliin jää veteen piirretty viiva. Mikä on vähän? Mikä on liikaa? Tavoite vaatii äärimmäistä itsekontrollia, jossa käytettyjen alkoholiannosten laskeminen auttaa. Tämän lisäksi ympäröivän maailman on vaikea ymmärtää, missä mennään. Eikö se olekaan lopettanut? Onkohan se nyt retkahtanut? Puhumattakaan muiden haluista. Kai sä nyt yhden vielä voit ottaa? Juuri retkahtamisvaara on tässä mallissa suurempi kuin täysraittiudessa. Muutaman lasillisen tuoma euforia kun muistuttaa menneestä. Absolutistilla on mahdollisuus pikku hiljaa alkaa unohtaa, miltä todellisuuden yläpuolelle nouseminen tuntuikaan. Juuri siinä, 24cl hyvää valkoviiniä nautittineena on kohtuullistamishankkeeni kipupiste. Miten onnistun olemaan ottamatta lisää?
Poistun Etelä-Helsingistä alkoholimarketin kautta. En ole pistäytynyt kyseisessä kaupassa moneen kuukauteen. Tunne on outo. Jono kassalla pitkä. On perjantai-ilta. Olemme miehen kanssa pitkästä aikaa kahden. Syömme sushia. Ostan uuden maailman valkoviinihyllyltä pullon, jonka tarrassa lukee "lighter in alcohol - full flavour". Puhelimeni appin mukaan olen käyttänyt lokakuussa alkoholia alle 15 annosta. Tänään on hyvä ilta nauttia muutama lasillinen lisää.
Keskiviikko 18. lokakuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Vertaistuki
Olotila: Uusia ajatuksia
____
Istun lounaalla Helsingin katolla. Pöydällä lohipasta ja kivennäisvettä. Edessä kymmeniä vuosia sitten viinapullonkorkin sulkenut vaikuttaja. Puhumme ensin juomisesta, sitten juomattomuudesta. Minä kysyn. Hän vastaa. Löydämme uusista elämistämne useita samoja nautinnon korvaajia.
Lounasseurani puhuu positiiviseen sävyyn AA:sta. Kuulen että kerhossa käy enemmän korkeasti koulutettua, hyvissä työtehtävissä toimivaa porukkaa kuin alempaa sosiaaliluokkaa. Myös kulttuuriväkeä on paljon. Olen yllättynyt. Löytyisikö sieltä kuitenkin kaipaamaani vertaistuki? Samanlainen, jota juuri nyt tässä lounaspöydässä koen.
Sosiaaliseen elämään liittyviä AA:n ohjeita lounasseuralaiseni ei kuitenkaan ole noudattanut. Kerho kun kehottaa pysymään poissa porukoista ja tilanteista, joissa juodaan. Myöskään moralisoivaksi raittiussaarnaajaksi hän ei ole ryhtynyt. Näen molemmilla hänen valitsemillaan poluilla tavoitteen, jota kohti kulkea.
Kysyn, harkitsiko hän koskaan, ettei olisi sulkenut korkkia kokonaan. Vastaus on ehdoton "ei". Mies kertoo kuitenkin ystävästään, joka raitistui ja kykeni myöhemmin nauttimaan alkoholia hillitysti. Kuulemieni lukuisten selviytymistarinoiden joukossa tämä on ainoa laatuaan. Tartun silti tähän seitinohueen lankaan. Äärimmäisen vaativaa ja harvinaista, ehkä, muttei mahdotonta.
Pohdin jakamiani juojakategorioita (10. syyskuuta 2017) ja niiden merkitystä juomatavan muutoksessa sekä muutoksen onnistumistodennäköisyydessä. Luulen että rankimmassa alkoholistikategoriassa (5) ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa kokonaan ja siirtyä täysraittiiden luokkaan (0). Toinen äärilaita on bilejuoja (3), joka voi helpohkostikin onnistua "vähentämään vähän" ja pudottamaan itsensä alemmille tasoille (1 ja 2). Tietoista päätöstä tämäkin muutos tosin tarvinnee. Mutta mikä sitten on minun kaltaiseni ongelmajuojan (4) kohtalo?
Mikäli olisin mies, kutsuisin edesmennyttä juomistani avoimesti alkoholismiksi. Koska olen nainen ja glorifioidut ennakkotapaukset puuttuvat, kutsun käytöstäni yhä edelleen anonyymisti alkoholin suurkulutukseksi. Sinnikkäästi pidän myös kiinni siitä, että tälläinen nelosluokan ongelmajuoja onnistuu kääntämään juomatottumuksensa jonnekin kohtuullisuus miinus tasolle (1). Helppoa se ei ole, itse asiassa kaikkea muuta, mutta jos joku siinä aikoo onnistua, olkoon se minä.
Korvaavia nautinnontuottajia: Vertaistuki
Olotila: Uusia ajatuksia
____
Istun lounaalla Helsingin katolla. Pöydällä lohipasta ja kivennäisvettä. Edessä kymmeniä vuosia sitten viinapullonkorkin sulkenut vaikuttaja. Puhumme ensin juomisesta, sitten juomattomuudesta. Minä kysyn. Hän vastaa. Löydämme uusista elämistämne useita samoja nautinnon korvaajia.
Lounasseurani puhuu positiiviseen sävyyn AA:sta. Kuulen että kerhossa käy enemmän korkeasti koulutettua, hyvissä työtehtävissä toimivaa porukkaa kuin alempaa sosiaaliluokkaa. Myös kulttuuriväkeä on paljon. Olen yllättynyt. Löytyisikö sieltä kuitenkin kaipaamaani vertaistuki? Samanlainen, jota juuri nyt tässä lounaspöydässä koen.
Sosiaaliseen elämään liittyviä AA:n ohjeita lounasseuralaiseni ei kuitenkaan ole noudattanut. Kerho kun kehottaa pysymään poissa porukoista ja tilanteista, joissa juodaan. Myöskään moralisoivaksi raittiussaarnaajaksi hän ei ole ryhtynyt. Näen molemmilla hänen valitsemillaan poluilla tavoitteen, jota kohti kulkea.
Kysyn, harkitsiko hän koskaan, ettei olisi sulkenut korkkia kokonaan. Vastaus on ehdoton "ei". Mies kertoo kuitenkin ystävästään, joka raitistui ja kykeni myöhemmin nauttimaan alkoholia hillitysti. Kuulemieni lukuisten selviytymistarinoiden joukossa tämä on ainoa laatuaan. Tartun silti tähän seitinohueen lankaan. Äärimmäisen vaativaa ja harvinaista, ehkä, muttei mahdotonta.
Pohdin jakamiani juojakategorioita (10. syyskuuta 2017) ja niiden merkitystä juomatavan muutoksessa sekä muutoksen onnistumistodennäköisyydessä. Luulen että rankimmassa alkoholistikategoriassa (5) ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa kokonaan ja siirtyä täysraittiiden luokkaan (0). Toinen äärilaita on bilejuoja (3), joka voi helpohkostikin onnistua "vähentämään vähän" ja pudottamaan itsensä alemmille tasoille (1 ja 2). Tietoista päätöstä tämäkin muutos tosin tarvinnee. Mutta mikä sitten on minun kaltaiseni ongelmajuojan (4) kohtalo?
Mikäli olisin mies, kutsuisin edesmennyttä juomistani avoimesti alkoholismiksi. Koska olen nainen ja glorifioidut ennakkotapaukset puuttuvat, kutsun käytöstäni yhä edelleen anonyymisti alkoholin suurkulutukseksi. Sinnikkäästi pidän myös kiinni siitä, että tälläinen nelosluokan ongelmajuoja onnistuu kääntämään juomatottumuksensa jonnekin kohtuullisuus miinus tasolle (1). Helppoa se ei ole, itse asiassa kaikkea muuta, mutta jos joku siinä aikoo onnistua, olkoon se minä.
Lauantai 14. lokakuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Tytär matkassa
Olotila: Syksyinen
____
Herään hollantilaisessa hotellissa viikonloppuiseen aikaan. Olen juonut edellisenä iltana kaksi viinilasillista lentokenttäloungessa ja vielä yhden lisää iltapalalla. Olen nukkunut huonosti. Tunne muistuttaa ansaitusti alkoholin tuoman hyvän nosteen kääntöpuolesta.
Mietin aviomiehen sanoja. Hän on lukenut edellispäiväisen blogini. ”Niin se vaan on” mies sanoo. ”Pojat on poikia. He saavat juoda. Humaltua. Rellestää. Niin on aina ollut ja niin tulee aina olemaan. Naisen humaltumista ei haluta nähdä. Se on epämiellyttävää. Se ei sovi naiselle.”
Pieni feministi sisälläni nostaa päätään. CNN:n varatoimitusjohtaja Gail Evans on kirjoittanut tervehenkisen oppaan naisille liike-elämän pelisääntöjä varten. Muistan listauksesta muutaman ohjeen siitä, mikä kaikki ei ole naisille sallittua, vaikka mies saa näin toimiakin. Mies voi pukeutua töihin huonosti ja näyttää muutenkin rentulta, nainen ei. Mies saa itkeä työpaikalla, nainen ei. Mies voi harrastaa työelämäänsä liittyvää seksiä, nainen ei. Kirjataanpa tähän listaan siis vielä yksi suomalaishenkinen lisä: Mies voi vetää perskännit, nainen ei. Tänä aamuna vaatimus ei tunnu kohtuuttomalta.
Korvaavia nautinnontuottajia: Tytär matkassa
Olotila: Syksyinen
____
Herään hollantilaisessa hotellissa viikonloppuiseen aikaan. Olen juonut edellisenä iltana kaksi viinilasillista lentokenttäloungessa ja vielä yhden lisää iltapalalla. Olen nukkunut huonosti. Tunne muistuttaa ansaitusti alkoholin tuoman hyvän nosteen kääntöpuolesta.
Mietin aviomiehen sanoja. Hän on lukenut edellispäiväisen blogini. ”Niin se vaan on” mies sanoo. ”Pojat on poikia. He saavat juoda. Humaltua. Rellestää. Niin on aina ollut ja niin tulee aina olemaan. Naisen humaltumista ei haluta nähdä. Se on epämiellyttävää. Se ei sovi naiselle.”
Pieni feministi sisälläni nostaa päätään. CNN:n varatoimitusjohtaja Gail Evans on kirjoittanut tervehenkisen oppaan naisille liike-elämän pelisääntöjä varten. Muistan listauksesta muutaman ohjeen siitä, mikä kaikki ei ole naisille sallittua, vaikka mies saa näin toimiakin. Mies voi pukeutua töihin huonosti ja näyttää muutenkin rentulta, nainen ei. Mies saa itkeä työpaikalla, nainen ei. Mies voi harrastaa työelämäänsä liittyvää seksiä, nainen ei. Kirjataanpa tähän listaan siis vielä yksi suomalaishenkinen lisä: Mies voi vetää perskännit, nainen ei. Tänä aamuna vaatimus ei tunnu kohtuuttomalta.
Tiistai 10. lokakuuta 2017
Alkoholiannokset: 3
Korvaavia nautinnontuottajia: Syysloma
Olotila: Tekstirevisori
____
Aloitan syysloman kolmen päivän kirjoitusvapaalla ja vetäydyn. Pysähdyn matkalla Tammisaaressa ja annan itselleni luvan ostaa Alkosta yhden 37cl pullon hyvää Pinot Grigio valkoviiniä. Jäähdytän pikkupullon jääkaapin pakkaslokerossa, kun saavun perille. Juon viinin kahdessa osassa perehtyessäni tulevien päivien aikatauluun ja revisoitavaan tekstiin.
Olen masentunut siitä uskomattoman hyvästä olosta, joka noista kahdesta lasillisesta tulee. Mietin kaikkia niitä korvaavia nautinnontuottajia, joihin olen kuluneen vuoden kuluessa törmännyt. Mikään nautinnoista ei valitettavasti ole lähelläkään sitä, mikä tänään syntyy puolikkaasta viinipullollisesta.
Tässä ja nyt ymmärrän ensimmäistä kertaa konkreettisesti, miksi alkoholiongelmaista kehotetaan täydelliseen alkoholittomuuteen. Juuri tämän tunteen vuoksi.
Olen samanaikaisesti sekä tyytyväinen että tyytymätön, etten antanut itselleni lupaa ostaa Tammisaaren alkosta useampaa pientä pulloa viiniä.
Korvaavia nautinnontuottajia: Syysloma
Olotila: Tekstirevisori
____
Aloitan syysloman kolmen päivän kirjoitusvapaalla ja vetäydyn. Pysähdyn matkalla Tammisaaressa ja annan itselleni luvan ostaa Alkosta yhden 37cl pullon hyvää Pinot Grigio valkoviiniä. Jäähdytän pikkupullon jääkaapin pakkaslokerossa, kun saavun perille. Juon viinin kahdessa osassa perehtyessäni tulevien päivien aikatauluun ja revisoitavaan tekstiin.
Olen masentunut siitä uskomattoman hyvästä olosta, joka noista kahdesta lasillisesta tulee. Mietin kaikkia niitä korvaavia nautinnontuottajia, joihin olen kuluneen vuoden kuluessa törmännyt. Mikään nautinnoista ei valitettavasti ole lähelläkään sitä, mikä tänään syntyy puolikkaasta viinipullollisesta.
Tässä ja nyt ymmärrän ensimmäistä kertaa konkreettisesti, miksi alkoholiongelmaista kehotetaan täydelliseen alkoholittomuuteen. Juuri tämän tunteen vuoksi.
Olen samanaikaisesti sekä tyytyväinen että tyytymätön, etten antanut itselleni lupaa ostaa Tammisaaren alkosta useampaa pientä pulloa viiniä.
Perjantai 6. lokakuuta 2017
Alkoholiannokset: 5
Korvaavia nautinnontuottajia: Kirjamessut
Olotila: Kirjailijainen
____
Törmään Turun matkalla Dr Philin analyysiin siitä, miksi ihmiset juovat koko ajan. He juovat paetakseen jotain todellisuutta, jota eivät halua kohdata. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää.
Korvaavia nautinnontuottajia: Kirjamessut
Olotila: Kirjailijainen
____
Törmään Turun matkalla Dr Philin analyysiin siitä, miksi ihmiset juovat koko ajan. He juovat paetakseen jotain todellisuutta, jota eivät halua kohdata. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää.
Sunnuntai 1. lokakuuta 2017
Alkoholiannokset: 2
Korvaavia nautinnontuottajia: Metsä
Olotila: Yksinäinen
____
Suorin suppilovahveroita tyhjässä keittiössä. Ilta on jo pimentynyt. Mies on pohjoisessa ja tytär kaverin luona leffamaratonissa. Poskilla kuumottaa yhä edelleen usean tunnin patikointi metsässä. Haen kellarista kylmän oluttölkin ja avaan sen. En koe juovani salaa. Juon ainoastaan yksin.
Salaa ja yksin juominen eivät ole sama asia. Mieheni vain sekoittaa ne. Hän sanoo, että ystävättärelläni täytyy olla alkoholiongelma, koska tämä tykkää juoda miehensä poissaollessa. Minä olen sitä mieltä, että tässä tapauksessa ongelma ei ole yksin juomisessa vaan kyse on miehen asenteesta. Hän ei pidä vaimonsa humaltumisesta. Ei pidä minunkaan mieheni. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa alkoholiongelmaan.
Kun Bridget Jones juo olohuoneessaan yksin pyjama päällään pullollista punaviiniä ja laulaa "All by myself", hän ei juo keneltäkään salaa. Bridget juo yksin. Kyse on suomalaisillekin tutusta, jopa osittain suomalaisten lanseeraamasta kalsarikännistä.
Salaa juovalla on pullo piilossa. Hän ei ole yksin. Silti on pakko juoda. Eikä hän halua kenenkään tietävän siitä. Aivan eri asia.
Korvaavia nautinnontuottajia: Metsä
Olotila: Yksinäinen
____
Suorin suppilovahveroita tyhjässä keittiössä. Ilta on jo pimentynyt. Mies on pohjoisessa ja tytär kaverin luona leffamaratonissa. Poskilla kuumottaa yhä edelleen usean tunnin patikointi metsässä. Haen kellarista kylmän oluttölkin ja avaan sen. En koe juovani salaa. Juon ainoastaan yksin.
Salaa ja yksin juominen eivät ole sama asia. Mieheni vain sekoittaa ne. Hän sanoo, että ystävättärelläni täytyy olla alkoholiongelma, koska tämä tykkää juoda miehensä poissaollessa. Minä olen sitä mieltä, että tässä tapauksessa ongelma ei ole yksin juomisessa vaan kyse on miehen asenteesta. Hän ei pidä vaimonsa humaltumisesta. Ei pidä minunkaan mieheni. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa alkoholiongelmaan.
Kun Bridget Jones juo olohuoneessaan yksin pyjama päällään pullollista punaviiniä ja laulaa "All by myself", hän ei juo keneltäkään salaa. Bridget juo yksin. Kyse on suomalaisillekin tutusta, jopa osittain suomalaisten lanseeraamasta kalsarikännistä.
Salaa juovalla on pullo piilossa. Hän ei ole yksin. Silti on pakko juoda. Eikä hän halua kenenkään tietävän siitä. Aivan eri asia.
Lauantai 23. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Teatteri
Olotila: Tyytyväisehkö
____
Suomi täyttää sata vuotta ja sen tiimoilta löytyy tapahtumia sekä hankkeita kyllästymiseen asti. Minäkin virkkaan iltaisin Kalevala-teemalla designattua Suomi100-päiväpeittoa. Tämän päivän kulttuuritapahtumaa olen odottanut innolla.
Pirkko Saisio on yksi lempikirjailijoistani. Hän on ollut sitä aina Elämänmenosta asti. Sekä kirja että varsinkin TV-sarja vavisuttivat aikanaan minua haavoittuvana työläisperheen tyttärenä. Nyt Saisiolta on tilattu näytelmä Suomen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle juhlistamaan satavuotiasta isänmaata.
Ei ole ihme, että Koivun ja tähden näyttämöllä virtaa Koskenkorvaa näyttelevä väritön neste, kertoohan tarina Suomesta. Ihme ei ole myöskään se, etten osta väliajalla ainuttakaan viinilasillista. Ihme sen sijaan on, ettei minun tee ollenkaan mieli ostaa sitä. Tunnen lievää sisäistä tyytyväisyyttä. Yksi selkä Taitolaji-hankkeessa on taittunut.
Korvaavia nautinnontuottajia: Teatteri
Olotila: Tyytyväisehkö
____
Suomi täyttää sata vuotta ja sen tiimoilta löytyy tapahtumia sekä hankkeita kyllästymiseen asti. Minäkin virkkaan iltaisin Kalevala-teemalla designattua Suomi100-päiväpeittoa. Tämän päivän kulttuuritapahtumaa olen odottanut innolla.
Pirkko Saisio on yksi lempikirjailijoistani. Hän on ollut sitä aina Elämänmenosta asti. Sekä kirja että varsinkin TV-sarja vavisuttivat aikanaan minua haavoittuvana työläisperheen tyttärenä. Nyt Saisiolta on tilattu näytelmä Suomen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle juhlistamaan satavuotiasta isänmaata.
Ei ole ihme, että Koivun ja tähden näyttämöllä virtaa Koskenkorvaa näyttelevä väritön neste, kertoohan tarina Suomesta. Ihme ei ole myöskään se, etten osta väliajalla ainuttakaan viinilasillista. Ihme sen sijaan on, ettei minun tee ollenkaan mieli ostaa sitä. Tunnen lievää sisäistä tyytyväisyyttä. Yksi selkä Taitolaji-hankkeessa on taittunut.
Perjantai 22. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Viikonloppu
Olotila: Vapaa
____
Mies kertoo lukemastaan kirjasta ja poiminnasta, jonka uskoo kiinnostavan minua. Käyn lainaamassa tarkemman sitaatin Väestöliiton opuksesta "Muukalainen tuli kylään - ihmisen matkassa halki aikojen, paikkojen ja tunteiden". Siinä sanotaan, että kukaan ei ole niin oikeaoppinen kuin uuteen ajattelutapaan kääntynyt ihminen. Kerrotaan vielä, että osana kääntymystä syntyy mustavalkoinen maailmankuva, jossa kaikki entinen on pahaa ja uusi pelkästään hyvää. Tämä uusi ihminen tietää olevansa moraalisesti parempi kuin muut, jotka ovat jääneet kiinni vanhaan. Kirja antaa tästä esimerkiksi uskoon tulemisen.
Toinen esimerkki on omissa käsissäni ja aviomieheni tietää sen myös. Alkoholin turmelevan vaikutuksen taakse jättäneestä ihmisestä tulee helposti muita parempi moralisti. Syntyy raitistunut idealisti, joka alkaa suunnattomasti ärsyttää niitä, jotka yhä edelleen juovat. Sen lisäksi, että alkoholin voimalla arjestaan irtipäästävä porukka ei halua absolutistia todistamaan vapaata heittäytymistään, se kaikista vähiten haluaa saarnaa käyttäytymisensä moraalittomuudesta.
Haluaisin uskoa, ettei minusta koskaan tulisi mustavalkoisesti ajattelevaa ihmistä. Ei minkään asian, muttei erityisesti alkoholin suhteen. Taakse jätettämäni reipas alkoholinsipitys ei koskaan ole pelkästään paha, eikä toisaalta uusi kohtuullinen juominen pelkästään hyvä asia. Rohkea harmaa olkoon tälläkin mustavalkoisella pelikentällä ohjenuorani.
Korvaavia nautinnontuottajia: Viikonloppu
Olotila: Vapaa
____
Mies kertoo lukemastaan kirjasta ja poiminnasta, jonka uskoo kiinnostavan minua. Käyn lainaamassa tarkemman sitaatin Väestöliiton opuksesta "Muukalainen tuli kylään - ihmisen matkassa halki aikojen, paikkojen ja tunteiden". Siinä sanotaan, että kukaan ei ole niin oikeaoppinen kuin uuteen ajattelutapaan kääntynyt ihminen. Kerrotaan vielä, että osana kääntymystä syntyy mustavalkoinen maailmankuva, jossa kaikki entinen on pahaa ja uusi pelkästään hyvää. Tämä uusi ihminen tietää olevansa moraalisesti parempi kuin muut, jotka ovat jääneet kiinni vanhaan. Kirja antaa tästä esimerkiksi uskoon tulemisen.
Toinen esimerkki on omissa käsissäni ja aviomieheni tietää sen myös. Alkoholin turmelevan vaikutuksen taakse jättäneestä ihmisestä tulee helposti muita parempi moralisti. Syntyy raitistunut idealisti, joka alkaa suunnattomasti ärsyttää niitä, jotka yhä edelleen juovat. Sen lisäksi, että alkoholin voimalla arjestaan irtipäästävä porukka ei halua absolutistia todistamaan vapaata heittäytymistään, se kaikista vähiten haluaa saarnaa käyttäytymisensä moraalittomuudesta.
Haluaisin uskoa, ettei minusta koskaan tulisi mustavalkoisesti ajattelevaa ihmistä. Ei minkään asian, muttei erityisesti alkoholin suhteen. Taakse jätettämäni reipas alkoholinsipitys ei koskaan ole pelkästään paha, eikä toisaalta uusi kohtuullinen juominen pelkästään hyvä asia. Rohkea harmaa olkoon tälläkin mustavalkoisella pelikentällä ohjenuorani.
Lauantai 16. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Itseä ruoskiva
____
Alkoholi velloo taas uutisissa. Uuden alkoholilain käsittely lähestyy. Hallituspuolueiden kansanedustajille on annettu lupa revetä puoluesidonnaisuudesta ja äänestää asiasta omantunnonkysymyksenä.
Minun alkoholinkulutukseni, suuri tai pieni, on vain yksi hiesunjyvänen yhteiskunnan hiekkalaatikossa. Oma omantunnonkysymykseni sijaitsee lähempänä. Päätän lähestyä kipeää näkökulmaa perheen yhteisellä mökkimatkalla.
"Tiedän, että minun suhteeni alkoholiin ja runsas alkoholinkulutukseni on tuntunut teistä pahalta", aloitan. "Voitteko kertoa minulle siitä enemmän?"
Hiljaisuus pöydän ympärillä kestää aavistuksen liian pitkään. Keskustelunaihe ei näytä olevan perheenjäsenillenikään mieluinen. Aviomies avaa suunsa ensimmäisenä. Tytär vasta kymmenisen minuuttia isänsä jälkeen. Minä suojaan tunteitani ylläpitämällä toimittavan sihteerin roolia. Kirjoitan muistiinpanoja työprintin kääntöpuolelle.
Kuulen monia epämiellyttäviä totuuksia käytöksestäni, kun juomani alkoholin määrä on ylittänyt tietyn kynnysarvon. Erityisesti sattuu, kun tytär kertoo joulumuistojensa peittyvän tällaisiin ajatuksiin. Kysyn, onko tuollaisia muistoja paljon. Yhteinen vastaus kertoo, että yleensä ne ovat liittyneet juhliin ja niiden loppuhetkiin. Turhauman purkautumisiin. Itkuisuuteen ja aivan älyttömään inttämiseen.
Palaan keskustelussa alkoholiongelman määrittelyyn. "Onko minulla ongelma?" kysyn. Mies on positiivisessa vastauksessaan ehdoton. Aikuinen tytär sanoo, että alkoi ajatella asiaa alkoholiongelmana vasta kun itse mainitsin asiasta. Vastausten epämääräisyys sopii hyvin yksiin määritelmän veteen piirretyn viivan kanssa.
Vapautan läheiseni epämieluisasta teemasta tuomalla tarinan nykyhetkeen: "Mitä olette mieltä nykytilanteesta?" Mies kertoo olevansa ylpeä, kuinka hyvin olen saanut otettua ongelman haltuun. Samassa virkkeessä hän kertoo olevansa myös iloinen, että voin juoda viinilasillisen silloin ja toisen tällöin. Mies korostaa homman olevan tälla tavoin sosiaalisesti helpompaa. Erityisellä ilolla aviomies muistelee yhteistä ravintolailtaamme muutamia viikkoja aiemmin. "Se oli ihan niin kuin ennen vanhaan", hän sanoo. Jostain syystä en pidä lauseesta.
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Itseä ruoskiva
____
Alkoholi velloo taas uutisissa. Uuden alkoholilain käsittely lähestyy. Hallituspuolueiden kansanedustajille on annettu lupa revetä puoluesidonnaisuudesta ja äänestää asiasta omantunnonkysymyksenä.
Minun alkoholinkulutukseni, suuri tai pieni, on vain yksi hiesunjyvänen yhteiskunnan hiekkalaatikossa. Oma omantunnonkysymykseni sijaitsee lähempänä. Päätän lähestyä kipeää näkökulmaa perheen yhteisellä mökkimatkalla.
"Tiedän, että minun suhteeni alkoholiin ja runsas alkoholinkulutukseni on tuntunut teistä pahalta", aloitan. "Voitteko kertoa minulle siitä enemmän?"
Hiljaisuus pöydän ympärillä kestää aavistuksen liian pitkään. Keskustelunaihe ei näytä olevan perheenjäsenillenikään mieluinen. Aviomies avaa suunsa ensimmäisenä. Tytär vasta kymmenisen minuuttia isänsä jälkeen. Minä suojaan tunteitani ylläpitämällä toimittavan sihteerin roolia. Kirjoitan muistiinpanoja työprintin kääntöpuolelle.
Kuulen monia epämiellyttäviä totuuksia käytöksestäni, kun juomani alkoholin määrä on ylittänyt tietyn kynnysarvon. Erityisesti sattuu, kun tytär kertoo joulumuistojensa peittyvän tällaisiin ajatuksiin. Kysyn, onko tuollaisia muistoja paljon. Yhteinen vastaus kertoo, että yleensä ne ovat liittyneet juhliin ja niiden loppuhetkiin. Turhauman purkautumisiin. Itkuisuuteen ja aivan älyttömään inttämiseen.
Palaan keskustelussa alkoholiongelman määrittelyyn. "Onko minulla ongelma?" kysyn. Mies on positiivisessa vastauksessaan ehdoton. Aikuinen tytär sanoo, että alkoi ajatella asiaa alkoholiongelmana vasta kun itse mainitsin asiasta. Vastausten epämääräisyys sopii hyvin yksiin määritelmän veteen piirretyn viivan kanssa.
Vapautan läheiseni epämieluisasta teemasta tuomalla tarinan nykyhetkeen: "Mitä olette mieltä nykytilanteesta?" Mies kertoo olevansa ylpeä, kuinka hyvin olen saanut otettua ongelman haltuun. Samassa virkkeessä hän kertoo olevansa myös iloinen, että voin juoda viinilasillisen silloin ja toisen tällöin. Mies korostaa homman olevan tälla tavoin sosiaalisesti helpompaa. Erityisellä ilolla aviomies muistelee yhteistä ravintolailtaamme muutamia viikkoja aiemmin. "Se oli ihan niin kuin ennen vanhaan", hän sanoo. Jostain syystä en pidä lauseesta.
Tiistai 12. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: Kropassa eilisen jäljiltä neljä
Korvaavia nautinnontuottajia: Itku
Olotila: Surumielinen
____
Herään aamulla väsyneenä. Mieli on surkea ja silmät itkuiset. Takana on huono päivä, joka tosin opetti minulle lisää itsestäni ja alkoholista.
Paha puhelu tuli eilen vähän ennen kello kahta. Lähdin pois töistä. Itkin junamatkan, mutta sinnittelin varavoimalla läheisten seurassa. En perunut lapsuudenystävien kanssa suunniteltua sauna- ja uintireissua Katajanokan rannan Altaalle. Ajattelin saunomisen tekevän sielulleni hyvää. Syyskuinen ilta oli lämmin ja auringonlasku kaunis. Tilasin saunan päälle ison lasin valkoviiniä. Surumieli tuntui elimistön joka solussa ja halusin puuduttaa sen pois. Jatkoin puudutusta pizzeriassa uinnin jälkeen. Siinä hetkessä alkoholi toimi kuten sen kuuluukin. Se leikkasi pahalta tunteelta särmän pois.
Mustassa yössä ja sinisessä bussissa paha olo palasi entistä vahvempana. Laskuhumala pahensi tilannetta. Vanha minäni olisi etsinyt jostakin uuden annoksen puuduketta. Onneksi kotona ei ollut alkoholia. Menin nukkumaan.
Aamulla tiedän, että eilinen pahan olon leikkaaminen alkoholin voimalla oli tyhmää. Viini auttoi vain hetkeksi. Niinhän se toimii. Nyt maksaisin aika paljon, että voisin vaihtaa eiliset viinilasilliset kirkkaaseen hyvän olon aamuun.
Korvaavia nautinnontuottajia: Itku
Olotila: Surumielinen
____
Herään aamulla väsyneenä. Mieli on surkea ja silmät itkuiset. Takana on huono päivä, joka tosin opetti minulle lisää itsestäni ja alkoholista.
Paha puhelu tuli eilen vähän ennen kello kahta. Lähdin pois töistä. Itkin junamatkan, mutta sinnittelin varavoimalla läheisten seurassa. En perunut lapsuudenystävien kanssa suunniteltua sauna- ja uintireissua Katajanokan rannan Altaalle. Ajattelin saunomisen tekevän sielulleni hyvää. Syyskuinen ilta oli lämmin ja auringonlasku kaunis. Tilasin saunan päälle ison lasin valkoviiniä. Surumieli tuntui elimistön joka solussa ja halusin puuduttaa sen pois. Jatkoin puudutusta pizzeriassa uinnin jälkeen. Siinä hetkessä alkoholi toimi kuten sen kuuluukin. Se leikkasi pahalta tunteelta särmän pois.
Mustassa yössä ja sinisessä bussissa paha olo palasi entistä vahvempana. Laskuhumala pahensi tilannetta. Vanha minäni olisi etsinyt jostakin uuden annoksen puuduketta. Onneksi kotona ei ollut alkoholia. Menin nukkumaan.
Aamulla tiedän, että eilinen pahan olon leikkaaminen alkoholin voimalla oli tyhmää. Viini auttoi vain hetkeksi. Niinhän se toimii. Nyt maksaisin aika paljon, että voisin vaihtaa eiliset viinilasilliset kirkkaaseen hyvän olon aamuun.
Sunnuntai 10. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Sienestys
Olotila: Pohtiva
____
Kävelen tihkusateisessa metsässä. Mietin eilistä keskustelua ja veteen piirrettyä viivaa nimeltä alkoholiongelma. Näen janan. Sen toisessa päässä on Riitta Raivoraitis ja toisessa päässä Anna Alkoholisti. Kaikki muut mailmankaikkeuden ihmiset ovat janalla jossain siinä välissä. Jollakin ei ole ongelmaa. Jollakin toisella on. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, mihin kohtaan janaa piirretään poikkiviiva, jonka ylitettyään henkilön alkoholinkäyttöä aletaan kutsua ongelmalliseksi. Päätän kategorisoida ihmiset alkoholinjuomistapojensa mukaisesti kuuteen eri luokkaan:
0 - Riitta Raivoraitis ei juo pisaraakaan. Hänellä voi olla siihen monia eri syitä. Kroppa tai mieli ei tykkää tulla sekoitetuksi. Lapsuudessa on voinut olla lähellä ongelmajuoja. Tai sitten hänellä itsellään on ollut vaikeuksia alkoholin hallinnassa. Riitta jättää yleensä väliin sosiaaliset tapahtumat, joissa alkoholi on pääosassa.
1 - Tiina Tolkuntyyppi ottaa yhden lasillisen silloin tällöin, kun sitä tarjotaan, yleensä hyvää viiniä työpaikan edustuspäivällisillä tai kuohuvaa anopin seitsenkymmenvuotissynttäreillä. Tiina ei osta alkoholia itse. Hänellä ei ole siihen tarvetta.
2 - Seija Sopiva pitää hyvästä alkoholista ja näkee sen hyvin toimivana osana elämäänsä. Hän ostaa täyteläisen punaviinipullon kotiin perjantai-illaksi, kun mies kokkaa lammasta. Hän nauttii mielellään boolia työkaverin häissä, mutta toisaalta häntä ei haittaa lainkaan toimia kuskina. Hänen ei tarvitse roikkua juhlissa yötä myöten, koska aamulla on hyvä olla kunnossa, mutta välillä on kiva juoda ystävien kanssa pikkasen enemmänkin.
3 - Jenna Juhlija juo selkeästi enemmäin kuin suurin osa hänen tuttavistaan, varsinkin viikonloppuisin, matkoilla ja kaikenlaisissa karkeloissa, joita riittää. Hän on aina valmis mukaan, kunhan alkoholia on tarjolla. Ilmainen alkoholi vetää häntä magneetin tavoin ja hän on lähes aina viimeinen, joka poistuu juhlapaikalta. Jennan aamuissa morkkis on tuttu tunne.
4 - Onerva Ongelmajuoja juo päivittäin. Koska hän tietää juomisensa ärsyttävän perheenjäseniä, hän ottaa lasillisen jos toisenkin usein muilta piilossa, yleensä raskaan työpäivän jälkeen. Onervan arjen päätöksiä ajaa alkoholin saatavuus ja hän pitääkin huolen siitä, että viini virtaa kaikissa hänen vaikutuspiirissään olevissa tapahtumissa, aina lapsen ristiäisistä mummon hautajaisiin. Onerva tietää aina, missä on lähin Alko.
5 - Anna Alkoholistin elimistö on jo alkanut oireilla erittäin runsaan alkoholinkäytön takia. Maksa-arvot ovat koholla, sydän reistailee ja neurologisiakin oireita esiintyy. Anna on ajanut ajokortin kuivumaan jo muutaman kerran, työpaikkaa on pitänyt vaihtaa ja läheisten sietokyky on ollut useasti koetuksella, jollei jo katkennut.
Mietin omaa juomistani elämänpolun eri vaiheissa. Nuorena kuuluin selvästi luokkaan kaksi. Suurimman osan aikuisuuttani olen viettänyt kategoriassa kolme, kunnes noin pari vuotta sitten valuin vaivattomasti ja lähes huomaamatta nelosryhmään.
En ehkä ole porttiteorian kiivain kannattaja, mutta tuttavapiiristä löytyvät pari esimerkkiä ihmisen ajautumisesta viimeiseen kategoriaan toimivat pelottavana esimerkkinä, miten minullekin olisi voinut käydä. Toinen esimerkeistä sattuu vielä olemaan varsin hyvässä asemassa aikanaan vaikuttanut nainen. Ehkäpä jostain tuolta löytyy se vaikutin, joka on ajanut minut tähän vuoden mittaiseen hankkeeseen, joka alkoi kategorialla nolla ja siirtyi toisessa kvartaalissa ykkösen kautta numeroon kaksi, jossa vaikutan tällä neljännellä kvartaalilla.
"Taitolajia" on jäljellä vajaat kolme kuukautta. Joku voisi kysyä, mistä kategoriasta toivon sen jälkeen itseni löytävän. Todennäköisesti jostakin luokan kaksi ja kolme välimaastosta. Arjessa toivon osaavani pitää alkoholinkulutuksen hyvin vaatimattomana, mutta silloin tällöin toivoisin uskaltavani vaihtaa vapaalle ja antaa mennä, ilman pelkoa ajautumisesta hetimiten seuraavaan kategoriaan. Vielä en uskalla päästää irti. Nähtäväksi siis jää kuinka onnistun.
Korvaavia nautinnontuottajia: Sienestys
Olotila: Pohtiva
____
Kävelen tihkusateisessa metsässä. Mietin eilistä keskustelua ja veteen piirrettyä viivaa nimeltä alkoholiongelma. Näen janan. Sen toisessa päässä on Riitta Raivoraitis ja toisessa päässä Anna Alkoholisti. Kaikki muut mailmankaikkeuden ihmiset ovat janalla jossain siinä välissä. Jollakin ei ole ongelmaa. Jollakin toisella on. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, mihin kohtaan janaa piirretään poikkiviiva, jonka ylitettyään henkilön alkoholinkäyttöä aletaan kutsua ongelmalliseksi. Päätän kategorisoida ihmiset alkoholinjuomistapojensa mukaisesti kuuteen eri luokkaan:
0 - Riitta Raivoraitis ei juo pisaraakaan. Hänellä voi olla siihen monia eri syitä. Kroppa tai mieli ei tykkää tulla sekoitetuksi. Lapsuudessa on voinut olla lähellä ongelmajuoja. Tai sitten hänellä itsellään on ollut vaikeuksia alkoholin hallinnassa. Riitta jättää yleensä väliin sosiaaliset tapahtumat, joissa alkoholi on pääosassa.
1 - Tiina Tolkuntyyppi ottaa yhden lasillisen silloin tällöin, kun sitä tarjotaan, yleensä hyvää viiniä työpaikan edustuspäivällisillä tai kuohuvaa anopin seitsenkymmenvuotissynttäreillä. Tiina ei osta alkoholia itse. Hänellä ei ole siihen tarvetta.
2 - Seija Sopiva pitää hyvästä alkoholista ja näkee sen hyvin toimivana osana elämäänsä. Hän ostaa täyteläisen punaviinipullon kotiin perjantai-illaksi, kun mies kokkaa lammasta. Hän nauttii mielellään boolia työkaverin häissä, mutta toisaalta häntä ei haittaa lainkaan toimia kuskina. Hänen ei tarvitse roikkua juhlissa yötä myöten, koska aamulla on hyvä olla kunnossa, mutta välillä on kiva juoda ystävien kanssa pikkasen enemmänkin.
3 - Jenna Juhlija juo selkeästi enemmäin kuin suurin osa hänen tuttavistaan, varsinkin viikonloppuisin, matkoilla ja kaikenlaisissa karkeloissa, joita riittää. Hän on aina valmis mukaan, kunhan alkoholia on tarjolla. Ilmainen alkoholi vetää häntä magneetin tavoin ja hän on lähes aina viimeinen, joka poistuu juhlapaikalta. Jennan aamuissa morkkis on tuttu tunne.
4 - Onerva Ongelmajuoja juo päivittäin. Koska hän tietää juomisensa ärsyttävän perheenjäseniä, hän ottaa lasillisen jos toisenkin usein muilta piilossa, yleensä raskaan työpäivän jälkeen. Onervan arjen päätöksiä ajaa alkoholin saatavuus ja hän pitääkin huolen siitä, että viini virtaa kaikissa hänen vaikutuspiirissään olevissa tapahtumissa, aina lapsen ristiäisistä mummon hautajaisiin. Onerva tietää aina, missä on lähin Alko.
5 - Anna Alkoholistin elimistö on jo alkanut oireilla erittäin runsaan alkoholinkäytön takia. Maksa-arvot ovat koholla, sydän reistailee ja neurologisiakin oireita esiintyy. Anna on ajanut ajokortin kuivumaan jo muutaman kerran, työpaikkaa on pitänyt vaihtaa ja läheisten sietokyky on ollut useasti koetuksella, jollei jo katkennut.
Mietin omaa juomistani elämänpolun eri vaiheissa. Nuorena kuuluin selvästi luokkaan kaksi. Suurimman osan aikuisuuttani olen viettänyt kategoriassa kolme, kunnes noin pari vuotta sitten valuin vaivattomasti ja lähes huomaamatta nelosryhmään.
En ehkä ole porttiteorian kiivain kannattaja, mutta tuttavapiiristä löytyvät pari esimerkkiä ihmisen ajautumisesta viimeiseen kategoriaan toimivat pelottavana esimerkkinä, miten minullekin olisi voinut käydä. Toinen esimerkeistä sattuu vielä olemaan varsin hyvässä asemassa aikanaan vaikuttanut nainen. Ehkäpä jostain tuolta löytyy se vaikutin, joka on ajanut minut tähän vuoden mittaiseen hankkeeseen, joka alkoi kategorialla nolla ja siirtyi toisessa kvartaalissa ykkösen kautta numeroon kaksi, jossa vaikutan tällä neljännellä kvartaalilla.
"Taitolajia" on jäljellä vajaat kolme kuukautta. Joku voisi kysyä, mistä kategoriasta toivon sen jälkeen itseni löytävän. Todennäköisesti jostakin luokan kaksi ja kolme välimaastosta. Arjessa toivon osaavani pitää alkoholinkulutuksen hyvin vaatimattomana, mutta silloin tällöin toivoisin uskaltavani vaihtaa vapaalle ja antaa mennä, ilman pelkoa ajautumisesta hetimiten seuraavaan kategoriaan. Vielä en uskalla päästää irti. Nähtäväksi siis jää kuinka onnistun.
Torstai 31. elokuuta 2017
Alkoholiannokset: 2
Korvaavia nautinnontuottajia: Voitto
Olotila: Yksinäinen
____
Taitolaji-hankkeen kolmas kvartaali päättyy hyvin. Voitamme työtiimillä lähibaarin kesäkauden tietovisafinaalin tiukan taiston jälkeen. Minä juon illan aikana yhden punaviinilasillisen. Nautin kiintiöannokseni kisan kannalta erittäin suunitellusti. Tällä strategialla hyvä nousu pysyy läpi baarivisan vaativimman loppuosion ja kruunaa myös voittohuuman.
Kvartaali ei ole kokonaisuutena onnistunut. Olen ylittänyt kaikkina kolmena kuukautena suositellun alkoholiannosmäärän. Viimeisenä kuukautena onneksi vähemmän kuin kahtena ensimmäisenä. Syytän ylityksestä kesäkautta ja loman sosiaalista luonnetta, enkä osaa olla kokonaisuudesta pahasti huolissani.
Muutamasta kauden pikkuseikasta en sen sijaan pidä. Juhannus oli ongelmallinen ja opetti isojen alkoholikeskeisten juhlien vaarallisuuden. Tämän lisäksi sorruin pari kertaa muilta salaa juotuihin lasillisiin. Jälleen epäonnistuminen opetti minulle lisää ongelmastani. Jääkaapissa avoinna olevat viinipullot ja kellarissa lojuvat ginipullon pohjat pitää poistaa näkyvistä. Kuulostaa typerän yksinkertaiselta. Tunnen itseni lapseksi, jota pitää holhota. Ongelma tulee siitä, että holhoaja olen minä itse.
Matkalla baarista kotiin tunnen itseni yksinäiseksi. Minä olin se, joka join. Minä loin säännöt muutokselle. Sen jälkeen minä olin se, joka ei enää juonut, ainakaan yhtä paljon kuin ennen. Minä itse arvioin muutoksen onnistumisen. Välillä minä olen ollut tyytyväinen itseeni, välillä myös tyytymätön. Minä olen miettinyt, pohtinut ja analysoinut. Välillä minusta on tuntunut hyvältä, välillä erittäin pahalta. Minä olen kirjoittanut. Mutta minä en ole puhunut. Tunnen alkoholiongelman eristäneen minut kuin aidan taakse. Ajatus kuristaa, kun juna jatkaa matkaansa. Henkisestä puristuksesta huolimatta aion sukeltaa huomenna Taitolaji-hankkeen viimeiseen kvartaaliin. Yksin.
Korvaavia nautinnontuottajia: Voitto
Olotila: Yksinäinen
____
Taitolaji-hankkeen kolmas kvartaali päättyy hyvin. Voitamme työtiimillä lähibaarin kesäkauden tietovisafinaalin tiukan taiston jälkeen. Minä juon illan aikana yhden punaviinilasillisen. Nautin kiintiöannokseni kisan kannalta erittäin suunitellusti. Tällä strategialla hyvä nousu pysyy läpi baarivisan vaativimman loppuosion ja kruunaa myös voittohuuman.
Kvartaali ei ole kokonaisuutena onnistunut. Olen ylittänyt kaikkina kolmena kuukautena suositellun alkoholiannosmäärän. Viimeisenä kuukautena onneksi vähemmän kuin kahtena ensimmäisenä. Syytän ylityksestä kesäkautta ja loman sosiaalista luonnetta, enkä osaa olla kokonaisuudesta pahasti huolissani.
Muutamasta kauden pikkuseikasta en sen sijaan pidä. Juhannus oli ongelmallinen ja opetti isojen alkoholikeskeisten juhlien vaarallisuuden. Tämän lisäksi sorruin pari kertaa muilta salaa juotuihin lasillisiin. Jälleen epäonnistuminen opetti minulle lisää ongelmastani. Jääkaapissa avoinna olevat viinipullot ja kellarissa lojuvat ginipullon pohjat pitää poistaa näkyvistä. Kuulostaa typerän yksinkertaiselta. Tunnen itseni lapseksi, jota pitää holhota. Ongelma tulee siitä, että holhoaja olen minä itse.
Matkalla baarista kotiin tunnen itseni yksinäiseksi. Minä olin se, joka join. Minä loin säännöt muutokselle. Sen jälkeen minä olin se, joka ei enää juonut, ainakaan yhtä paljon kuin ennen. Minä itse arvioin muutoksen onnistumisen. Välillä minä olen ollut tyytyväinen itseeni, välillä myös tyytymätön. Minä olen miettinyt, pohtinut ja analysoinut. Välillä minusta on tuntunut hyvältä, välillä erittäin pahalta. Minä olen kirjoittanut. Mutta minä en ole puhunut. Tunnen alkoholiongelman eristäneen minut kuin aidan taakse. Ajatus kuristaa, kun juna jatkaa matkaansa. Henkisestä puristuksesta huolimatta aion sukeltaa huomenna Taitolaji-hankkeen viimeiseen kvartaaliin. Yksin.
Perjantai 25. elokuuta 2017
Alkoholiannokset: 6
Korvaavia nautinnontuottajia: Bileet
Olotila: Epävarma
____
Kustantajan syyskauden avajaiset on The Juttu. Olen säästänyt alkoholin kiintiöannoksia tätä iltaa varten hyvän annoksen. Tiedän että täysin kuivin suin olisin kokkareilla kuin kala kuivalla maalla.
Kirjailijan työ on yksinäistä. Johtuneeko siitä, että kirjailijat ovat usein tavanomaista enemmän epäsosiaalista sakkia. Vai ajautuvatko introvertit ihmiset lähtökohtaisesti kirjojen pariin, ensin lukijoina, sitten kirjailijoina. Tiedä häntä, kuka on muna ja mikä kana.
Tämän vuoden tapahtuma ei eroa merkittävästi edellisistä. Tutustun muutamaan onnelliseen esikoiskirjailijaan, juttelen kustannustoimittajan kanssa seuraavan romaanin aikataulusta ja kyselen markkinoinnilta, mitä sosiaalista on suunnitteilla Turun ja Helsingin kirjamessuille.
Noudatan alkoholinkäytön itsehyväksynnän kanssa jo tuttua kaavaa. Vertaan tilannetta siihen, miten entinen minäni olisin toiminut. Onnistun siinä, etten ota rentoutusryyppyä ennen juhliin lähtöä enkä piipahda edes ravintolavaunussa. Epäonnistun viinilasillisten pitämisessä vain ruokajuomana. Käyn täyttämässä tyhjän lasin viinitonkan hanasta kaksi kertaa illan aikana. Jatkoilla haen yhden Savignon blancin baaritiskiltä. Mietin, että kovin montaa lasillista en ole kuluneen vuoden aikana ravintolasta ostanut. Kerrat on laskettavissa yhden käden sormilla.
Kun saavun kotiin, oloni ei ole hyvä. Kärsin enempi henkisesti kuin fyysisesti. Kirjailijan roolin kipeät kohdat pistävät ikävästi. Kirjailijakollegoiden tapaaminen ei ole auttannut tilannetta, ehkä jopa pahentanut sitä. Tunnen itseni pettyneeksi vertaistukiprosessin kannattajaksi. Entisessä elämässäni uskoin vankasti, että olotilan parantamiseksi olisi vaan pitänyt juoda enemmän. Nyt tiedän, että vähemmän olisi todennäköisesti toiminut paremmin.
Korvaavia nautinnontuottajia: Bileet
Olotila: Epävarma
____
Kustantajan syyskauden avajaiset on The Juttu. Olen säästänyt alkoholin kiintiöannoksia tätä iltaa varten hyvän annoksen. Tiedän että täysin kuivin suin olisin kokkareilla kuin kala kuivalla maalla.
Kirjailijan työ on yksinäistä. Johtuneeko siitä, että kirjailijat ovat usein tavanomaista enemmän epäsosiaalista sakkia. Vai ajautuvatko introvertit ihmiset lähtökohtaisesti kirjojen pariin, ensin lukijoina, sitten kirjailijoina. Tiedä häntä, kuka on muna ja mikä kana.
Tämän vuoden tapahtuma ei eroa merkittävästi edellisistä. Tutustun muutamaan onnelliseen esikoiskirjailijaan, juttelen kustannustoimittajan kanssa seuraavan romaanin aikataulusta ja kyselen markkinoinnilta, mitä sosiaalista on suunnitteilla Turun ja Helsingin kirjamessuille.
Noudatan alkoholinkäytön itsehyväksynnän kanssa jo tuttua kaavaa. Vertaan tilannetta siihen, miten entinen minäni olisin toiminut. Onnistun siinä, etten ota rentoutusryyppyä ennen juhliin lähtöä enkä piipahda edes ravintolavaunussa. Epäonnistun viinilasillisten pitämisessä vain ruokajuomana. Käyn täyttämässä tyhjän lasin viinitonkan hanasta kaksi kertaa illan aikana. Jatkoilla haen yhden Savignon blancin baaritiskiltä. Mietin, että kovin montaa lasillista en ole kuluneen vuoden aikana ravintolasta ostanut. Kerrat on laskettavissa yhden käden sormilla.
Kun saavun kotiin, oloni ei ole hyvä. Kärsin enempi henkisesti kuin fyysisesti. Kirjailijan roolin kipeät kohdat pistävät ikävästi. Kirjailijakollegoiden tapaaminen ei ole auttannut tilannetta, ehkä jopa pahentanut sitä. Tunnen itseni pettyneeksi vertaistukiprosessin kannattajaksi. Entisessä elämässäni uskoin vankasti, että olotilan parantamiseksi olisi vaan pitänyt juoda enemmän. Nyt tiedän, että vähemmän olisi todennäköisesti toiminut paremmin.
Perjantai 18. elokuuta 2017
Alkoholiannokset: noin 5
Korvaavia nautinnontuottajia: Läheisyys
Olotila: Onnistunut
____
Odotan aviomiestä Hotelli Tornin American baarissa työpäivän jälkeen. Olen ajoissa. Tilaan kupin teetä. Kun aviomies saapuu, nousemme hissillä Atelje baariin aperetiiveille. Mies ottaa GT:n, minä pitäydyn pelkässä tonicissa.
Olemme saaneet ystäviltä yhteiseksi viisikymmenvuotislahjaksi menuillallislahjakortin jo edellisen vuoden puolella. Lahjaan kuuluu täysi juomapaketti. Emme ole halunneet käyttää lahjakorttia Taitolaji-hankkeeni aiempina kausina.
Aloitamme lasillisella shampanjaa. Alkupalan kanssa on kaato erikoisen tummaa Rose-viiniä, välirisoton oheen on Rieslingia ja pääruokakalan viereen Savignon Blancia. Juustot tarjotaan portviinin ja marjat jälkiruokaviinin kera. Sekä ruoka että juoma ovat erinomaisia. Parasta on kuitenkin keskustelu.
Täytän Ottomitta-määrät taksissa matkalla kotiin. Annoksia on vaikea sanoa tarkasti, koska kaadot eivät voineet olla kaksitoistasenttisiä. Heitän villin arvion viisi annosta eli vajaa pullollinen viiniä. En tunne oloani humaltuneeksi. Mieli ei myöskään tee juoda yhtään lisää. Olo on mitä erinomaisin. Vielä seuraavanakin aamuna.
Korvaavia nautinnontuottajia: Läheisyys
Olotila: Onnistunut
____
Odotan aviomiestä Hotelli Tornin American baarissa työpäivän jälkeen. Olen ajoissa. Tilaan kupin teetä. Kun aviomies saapuu, nousemme hissillä Atelje baariin aperetiiveille. Mies ottaa GT:n, minä pitäydyn pelkässä tonicissa.
Olemme saaneet ystäviltä yhteiseksi viisikymmenvuotislahjaksi menuillallislahjakortin jo edellisen vuoden puolella. Lahjaan kuuluu täysi juomapaketti. Emme ole halunneet käyttää lahjakorttia Taitolaji-hankkeeni aiempina kausina.
Aloitamme lasillisella shampanjaa. Alkupalan kanssa on kaato erikoisen tummaa Rose-viiniä, välirisoton oheen on Rieslingia ja pääruokakalan viereen Savignon Blancia. Juustot tarjotaan portviinin ja marjat jälkiruokaviinin kera. Sekä ruoka että juoma ovat erinomaisia. Parasta on kuitenkin keskustelu.
Täytän Ottomitta-määrät taksissa matkalla kotiin. Annoksia on vaikea sanoa tarkasti, koska kaadot eivät voineet olla kaksitoistasenttisiä. Heitän villin arvion viisi annosta eli vajaa pullollinen viiniä. En tunne oloani humaltuneeksi. Mieli ei myöskään tee juoda yhtään lisää. Olo on mitä erinomaisin. Vielä seuraavanakin aamuna.
Keskiviikko 2. elokuuta 2017
Alkoholiannokset: 4
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Lisäanalyyttinen
____
Graafikkomieheni arvostelee tekemääni infograafia. Täytyyhän minun tutkijana ymmärtää, että graafit voi saada näyttämään juuri siltä kuin niiden halutaan näyttävän. Kaikki riippuu siitä missä kontekstissa ja millä informaatiolla täytettynä graafi näytetään.
Teen uuden infograafin. Liitän Taitolaji-hankkeen kuukausien eteen laskemani arvion kuukausikulutuksestani ennen hankkeen aloitusta, vaikka silloin en Ottomitta-sovellusta vielä käyttänytkään. Piirrän kuvaajaan myös kaksi kynnysarvoa, sekä maltillisen että suurkulutuksen kohdalle. Tilastot ovat ihmeellisiä. En ole enää yhtään niin huolissani.
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Lisäanalyyttinen
____
Graafikkomieheni arvostelee tekemääni infograafia. Täytyyhän minun tutkijana ymmärtää, että graafit voi saada näyttämään juuri siltä kuin niiden halutaan näyttävän. Kaikki riippuu siitä missä kontekstissa ja millä informaatiolla täytettynä graafi näytetään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)