Kuuntelen radiota samalla kun tehtailen pieniä jäätelöannoksia myyntiin kesäkuun alun leffafestareille Sodankylään. Naurattaa Taiken mielialaryhmän Teams-keskustelu viime viikolta. Meille kerrottiin, että jokainen taiteilija tekee eläkseen muutakin työtä kuin puhtaasti omaa taidettaan. Mikäs siinä. Kaipa kirjailijalla voisi olla hullumpiakin hommia kuin lappilaisen jäätelön valmistaminen.
Radiossa jutellaan alkoholista. Taas. Ja jälleen se ärsyttää minua. En osaa sanoa, miksi niin aina käy. Johtuuko se passaavasta nuotista? Tai vain yhtä polkua kulkevasta tarinasta? Vaiko ohjelmien asiantuntijoista? Minäkin ole aiheen asiantuntija ja vielä ihan konkreettisesti sen sisältä. Mutta itse puhuisin samaa asiaa aivan eri tavoin. Jos joku siis kysyisi.
Eduskunta on saamassa ehdotuksen kahdeksanprosenttisten kevytviinien saapumisesta ruokakauppoihin. Eihän siitä ole kuin tovi, kun yhteiskunnassa käytiin vastaavaa keskustelua 5,5 prosenttisten juomien vapauttamisesta. Radio-ohjelmat voisi kopioda lähes yksi yhteen tuolta ajalta. Ihan turhaa nämä päättäjät on kutsuttu radioon uudelleen. Niin samaa kaavaa jutut noudattelevat.
Muistan silloin ajattelleeni, ja siitä myös kirjoittaneeni, ettei alkoholin saatavuus ollut vielä koskaan estänyt minua juomasta. Tosin myönsin olevani helsinkiläinen. Maaseudulla tilanne saattaa olla toisin. Kuten se selvästi on myös uudessa toisessa kotipaikassani Pelkosenniemellä. Koko pitäjässä ei ole Alkon myymälää. Minulle se alkoholiongelmaisena sopii oikein hyvin. Turisteja seikka mahtaa ärsyttää.
Alkoholikeskustelu jatkuu mediassa vielä illallakin. Ja sitten tapahtuu ihme. Kuulen asiantuntijan suusta ensimmäisen järkevän kommentin, mitä koskaan on viinaksien kauppakelpoisuudesta keskusteltaessa sanottu.
Nainen kertoo, että Suomessa on useita alkoholiongelman kanssa takeltelevia ihmisiä. Näiden ihmisten elämässä on hyvin yleistä, että he joutuvat käyttämään energiaa vältelläkseen Alkoja. Nyt ollaan ehdottamassa lähes viinin vahvuisten alkoholijuomien saapumista elintarvikekauppoihin. Ruokakauppoja eivät alkoholiongelmaiset pysty välttelemään. Heidänkin nimittäin täytyy syödä.
Kommentti saa minut pysähtymään. Kuinka totta nainen puhuukaan. Mietin viimeisiä vuosiani Helsingissä. Lähellämme sijaitsee erinomainen ruokakauppa, jossa on laajat valikoimat. Kävisin siellä mieluusti, mutta todellisuudessa en piipahda siellä juuri koskaan. Miksikö? Koska kaupan ohessa on Alko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti