Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Virkkaaminen
Olotila: Rauhallinen
____
Ensimmäinen kuukausi villiä ja vapaata juomista on puikoissa. Se on mennyt paremmin kuin hyvin. Vaikka kiintiörajaa ei enää ole, mittaan juodut alkoholiannokset silti Ottomitalla. Syyskuun saldo on puolet siitä, mitä olivat kesäkuukaudet. Tämä puhuu lomakauden alkoholipitoisuuden puolesta. Se ei liene ihme. Mikäli koko Suomen alkoholikulutus piirrettäisiin vuosijanalle, kesä ja joulu nousisivat varmasti piikkeinä esiin. Olisi mielenkiintoista nähdä, syntyisikö tammikuun kohdalle kuoppa. Jotenkin minusta tuntuu, että ehkä ei. Vaikka tipattomasta tammikuusta onkin tullut ylemmässä sosiaaliluokassa suosittu perinne, erityisesti niiden joukossa, jotka juovat paljon, en usko että se koko Suomen mittakaavassa merkitsee juuri mitään.
Muistelen useita lukemiani juttuja suomalaisesta juomakulttuurista. Niitä on ollut paljon mediassa, joka satavuotisjuhlien kynnyksellä pyörittää mielellään myös tätä aihetta ja sen historiaa. Jutuissa tulee varsin selvästi esiin yleinen ohjenuora, joka Suomen kansaa on alkoholin kanssa ohjannut. "Viina on viisasten juoma." Sitä pitää osata juoda. Olen asiasta harvinaisen samaa mieltä. Samaa mieltä sen sijaan en ole siitä, miten lausetta on yleisesti tulkittu. On sanottu, että alkoholi on alemman sosiaaliluokan ongelma. Tyhmiä duunareita on pitänyt ohjata sen juomisessa asettamalla sääntöjä. Vain ylempi koulutettu porukka on ollut kyllin valistunutta ja osannut juoda oikein. Mikäli joskus on näin ollut, ainakaan enää ei ole.
Vien viinanjuonnin viisauden ajatuksissani vielä yhtä askelta pidemmälle. Monet tahot, terveydenhuolto etunenässä, sanovat ettei pahasta alkoholiongelmasta ole muuta tietä ulos kuin absolutismi. Yritän hankkeellani osoittaa tämän tabun olevan väärässä. Mutta samaan syssyyn sanon, että jos viinan juonti vaatii viisautta, juomisen palauttaminen kohtuullisiin mittoihin alkoholismin jälkeen vaatii erityistä viisautta. Mutta haluan edelleen korostaa, että tällä viisaudella ei ole mitään tekemistä koulutuksen tai palkkapussin suuruuden kanssa. Ihan elämänviisaus riittää.
Perjantai 29. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Etätyö
Olotila: Mäkinen
____
Olen kyllästynyt, kuinka ylös ja alas alkoholiton mielialani heittelee. Hetkittäin uskon tulevaan, itseeni ja onnistumiseen. Useimmiten aamuisin. Välillä painun niin syvälle pimeään, etten parhailla taidoillakaan räpiköiden tahdo päästä sieltä ylös. Takataskussa on viime keväinen työterveyspsykiatrin lähete Kelan korvaamalle terapiajaksolle. Lähetettä kirjoitettaessa valitin, että prosessi on monella tavoin elämänarvojeni vastainen. Mielestäni yhteiskunnan pitäisi korvata terapiaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, jotka voivat huonosti ja joita maassa on paljon, eikä käyttää rahaa minun kaltaisiini tanttoihin. Psykiatri korosti, että rahalaatikot ovat erillään. Yksi Kelan merkittävistä tehtävistä on kuulemma pitää työssä käyvä väestö työkuntoisena. Oli miten oli, ainoa mitä olen tehnyt asian eteen on suositusten etsiminen. Sekään ei ole suoraviivaista. Someen kun ei halua kirjoittaa avointa kysymystä ”Voisiko joku suositella minulle hyvää psykoterapeuttia?”
Hyvänä hetkenä en usko tarvitsevani terapiaa. Huonona hetkenä en jaksa ajatella prosessia, joka siihen lähtemiseen tarvittaisiin.
Kävelen aamulenkkiä läheisellä niityllä. Ilma on syksyisen kirpeä. Puut kimaltavat keltaisenpunaisina. Koira juoksee vapaana ja pulahtaa välillä viereiseen ojaan. Odotus suklaanmakuisesta aamukahvista tuntuu hyvältä. Kun palaan kotiin, lähetän sähköpostiviestin suositellulle terapeutille.
Korvaavia nautinnontuottajia: Etätyö
Olotila: Mäkinen
____
Olen kyllästynyt, kuinka ylös ja alas alkoholiton mielialani heittelee. Hetkittäin uskon tulevaan, itseeni ja onnistumiseen. Useimmiten aamuisin. Välillä painun niin syvälle pimeään, etten parhailla taidoillakaan räpiköiden tahdo päästä sieltä ylös. Takataskussa on viime keväinen työterveyspsykiatrin lähete Kelan korvaamalle terapiajaksolle. Lähetettä kirjoitettaessa valitin, että prosessi on monella tavoin elämänarvojeni vastainen. Mielestäni yhteiskunnan pitäisi korvata terapiaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, jotka voivat huonosti ja joita maassa on paljon, eikä käyttää rahaa minun kaltaisiini tanttoihin. Psykiatri korosti, että rahalaatikot ovat erillään. Yksi Kelan merkittävistä tehtävistä on kuulemma pitää työssä käyvä väestö työkuntoisena. Oli miten oli, ainoa mitä olen tehnyt asian eteen on suositusten etsiminen. Sekään ei ole suoraviivaista. Someen kun ei halua kirjoittaa avointa kysymystä ”Voisiko joku suositella minulle hyvää psykoterapeuttia?”
Hyvänä hetkenä en usko tarvitsevani terapiaa. Huonona hetkenä en jaksa ajatella prosessia, joka siihen lähtemiseen tarvittaisiin.
Kävelen aamulenkkiä läheisellä niityllä. Ilma on syksyisen kirpeä. Puut kimaltavat keltaisenpunaisina. Koira juoksee vapaana ja pulahtaa välillä viereiseen ojaan. Odotus suklaanmakuisesta aamukahvista tuntuu hyvältä. Kun palaan kotiin, lähetän sähköpostiviestin suositellulle terapeutille.
Keskiviikko 27. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 5
Korvaavia nautinnontuottajia: Hyvä ruoka
Olotila: Itseironinen
____
Istun pitkällä päivällisellä firman amerikkalaisten patenttilakimiesten kanssa. Ruoka on hyvää. Keskustelu pyörii ympyrää Donald Trumpin, Saksan vaalien ja Suomen satavuotisen historian välillä. Tutuin miehistä keventää keskustelua ja kysyy, mitä koiranpennulleni kuuluu.
"It's the best antidepressant I can think of", vastaan.
Mies katsoo viinilasiaan ja sanoo: "This is better.”
"That one doesn’t work in the long run", kommentoin. "I've tried."
Korvaavia nautinnontuottajia: Hyvä ruoka
Olotila: Itseironinen
____
Istun pitkällä päivällisellä firman amerikkalaisten patenttilakimiesten kanssa. Ruoka on hyvää. Keskustelu pyörii ympyrää Donald Trumpin, Saksan vaalien ja Suomen satavuotisen historian välillä. Tutuin miehistä keventää keskustelua ja kysyy, mitä koiranpennulleni kuuluu.
"It's the best antidepressant I can think of", vastaan.
Mies katsoo viinilasiaan ja sanoo: "This is better.”
"That one doesn’t work in the long run", kommentoin. "I've tried."
Tiistai 26. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Ärtynyt ja surullinen
____
Kuulin muutama vuosi sitten radiosta tarinan seitsenkymppisestä töölöläisrouvasta, joka oli parikymmentä vuotta järjestänyt ystävättärilleen keskusteluiltoja teen ja tietyn teeman kera. Tuosta ohjelmasta lähtien olen haaveillut jostakin vastaavasta, mutta vasta uusi tavoitteeni löytää ei-alkoholikeskeistä sosiaalista elämää sai minut aktivoitumaan asiassa.
Valitsin ensimmäiseksi keskusteluteemaksi aikuistuvat lapset eli sen, miten nuoret voivat, mitä he osaavat/eivät osaa ja miten nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Sain houkutteltua alustajaksi nuorisotyön asiantuntijan Osaamo-projektista. Lähetin ensimmäisen sähköpostikutsun yhdistettyyn akkasauna- ja keskusteluiltaan parillekymmenelle henkilölle. Viikon sisällä seitsemäntoista kutsutuista ilmoitti, ettei pääse paikalle. Lähetin kutsua edelleen lähes kaikille naistuttavilleni, joilla tiesin olevan aikuisuutta lähestyviä tai jo aikuistuneita lapsia. Osallistumisvaste ei ollut ensimmäistä kutsukierrosta parempi.
Keskustelutilaisuuteen on tänään kaksi päivää aikaa. Ilmoittautuneet voi laskea yhden käden sormilla. Ilmoitan asiasta alustajalle ja päivittelemme asiaa yhdessä. Polkiessani kotiin jatkan päivittelyä yksin. Kerron itselleni, että minimalistisella osallistujamäärällä on tuskin mitään tekemistä sen kanssa, että kutsussa sanottiin järjestäjän varaavan paikalle vain alkoholitonta juomista. Korostan edelleen, että ihmisillä on vaan yksinkertaisesti kiire. Nykyelämä on sellaista. Hektistä. Kaikki eivät ole huolissaan omasta eristäytyneisyydestään.
Lähetän uuden sähköpostin vanhalla jakelulla juuri ennen nukahtamista. Perun ylihuomisen keskusteluillan vedoten vaatimattomaan osallistujamäärään. Sanon palaavani asiaan (ehkä) uudelleen jonkin ajan kuluessa. Epäilen josko tulen niin tekemään.
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Ärtynyt ja surullinen
____
Kuulin muutama vuosi sitten radiosta tarinan seitsenkymppisestä töölöläisrouvasta, joka oli parikymmentä vuotta järjestänyt ystävättärilleen keskusteluiltoja teen ja tietyn teeman kera. Tuosta ohjelmasta lähtien olen haaveillut jostakin vastaavasta, mutta vasta uusi tavoitteeni löytää ei-alkoholikeskeistä sosiaalista elämää sai minut aktivoitumaan asiassa.
Valitsin ensimmäiseksi keskusteluteemaksi aikuistuvat lapset eli sen, miten nuoret voivat, mitä he osaavat/eivät osaa ja miten nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Sain houkutteltua alustajaksi nuorisotyön asiantuntijan Osaamo-projektista. Lähetin ensimmäisen sähköpostikutsun yhdistettyyn akkasauna- ja keskusteluiltaan parillekymmenelle henkilölle. Viikon sisällä seitsemäntoista kutsutuista ilmoitti, ettei pääse paikalle. Lähetin kutsua edelleen lähes kaikille naistuttavilleni, joilla tiesin olevan aikuisuutta lähestyviä tai jo aikuistuneita lapsia. Osallistumisvaste ei ollut ensimmäistä kutsukierrosta parempi.
Keskustelutilaisuuteen on tänään kaksi päivää aikaa. Ilmoittautuneet voi laskea yhden käden sormilla. Ilmoitan asiasta alustajalle ja päivittelemme asiaa yhdessä. Polkiessani kotiin jatkan päivittelyä yksin. Kerron itselleni, että minimalistisella osallistujamäärällä on tuskin mitään tekemistä sen kanssa, että kutsussa sanottiin järjestäjän varaavan paikalle vain alkoholitonta juomista. Korostan edelleen, että ihmisillä on vaan yksinkertaisesti kiire. Nykyelämä on sellaista. Hektistä. Kaikki eivät ole huolissaan omasta eristäytyneisyydestään.
Lähetän uuden sähköpostin vanhalla jakelulla juuri ennen nukahtamista. Perun ylihuomisen keskusteluillan vedoten vaatimattomaan osallistujamäärään. Sanon palaavani asiaan (ehkä) uudelleen jonkin ajan kuluessa. Epäilen josko tulen niin tekemään.
Lauantai 23. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Teatteri
Olotila: Tyytyväisehkö
____
Suomi täyttää sata vuotta ja sen tiimoilta löytyy tapahtumia sekä hankkeita kyllästymiseen asti. Minäkin virkkaan iltaisin Kalevala-teemalla designattua Suomi100-päiväpeittoa. Tämän päivän kulttuuritapahtumaa olen odottanut innolla.
Pirkko Saisio on yksi lempikirjailijoistani. Hän on ollut sitä aina Elämänmenosta asti. Sekä kirja että varsinkin TV-sarja vavisuttivat aikanaan minua haavoittuvana työläisperheen tyttärenä. Nyt Saisiolta on tilattu näytelmä Suomen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle juhlistamaan satavuotiasta isänmaata.
Ei ole ihme, että Koivun ja tähden näyttämöllä virtaa Koskenkorvaa näyttelevä väritön neste, kertoohan tarina Suomesta. Ihme ei ole myöskään se, etten osta väliajalla ainuttakaan viinilasillista. Ihme sen sijaan on, ettei minun tee ollenkaan mieli ostaa sitä. Tunnen lievää sisäistä tyytyväisyyttä. Yksi selkä Taitolaji-hankkeessa on taittunut.
Korvaavia nautinnontuottajia: Teatteri
Olotila: Tyytyväisehkö
____
Suomi täyttää sata vuotta ja sen tiimoilta löytyy tapahtumia sekä hankkeita kyllästymiseen asti. Minäkin virkkaan iltaisin Kalevala-teemalla designattua Suomi100-päiväpeittoa. Tämän päivän kulttuuritapahtumaa olen odottanut innolla.
Pirkko Saisio on yksi lempikirjailijoistani. Hän on ollut sitä aina Elämänmenosta asti. Sekä kirja että varsinkin TV-sarja vavisuttivat aikanaan minua haavoittuvana työläisperheen tyttärenä. Nyt Saisiolta on tilattu näytelmä Suomen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle juhlistamaan satavuotiasta isänmaata.
Ei ole ihme, että Koivun ja tähden näyttämöllä virtaa Koskenkorvaa näyttelevä väritön neste, kertoohan tarina Suomesta. Ihme ei ole myöskään se, etten osta väliajalla ainuttakaan viinilasillista. Ihme sen sijaan on, ettei minun tee ollenkaan mieli ostaa sitä. Tunnen lievää sisäistä tyytyväisyyttä. Yksi selkä Taitolaji-hankkeessa on taittunut.
Perjantai 22. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Viikonloppu
Olotila: Vapaa
____
Mies kertoo lukemastaan kirjasta ja poiminnasta, jonka uskoo kiinnostavan minua. Käyn lainaamassa tarkemman sitaatin Väestöliiton opuksesta "Muukalainen tuli kylään - ihmisen matkassa halki aikojen, paikkojen ja tunteiden". Siinä sanotaan, että kukaan ei ole niin oikeaoppinen kuin uuteen ajattelutapaan kääntynyt ihminen. Kerrotaan vielä, että osana kääntymystä syntyy mustavalkoinen maailmankuva, jossa kaikki entinen on pahaa ja uusi pelkästään hyvää. Tämä uusi ihminen tietää olevansa moraalisesti parempi kuin muut, jotka ovat jääneet kiinni vanhaan. Kirja antaa tästä esimerkiksi uskoon tulemisen.
Toinen esimerkki on omissa käsissäni ja aviomieheni tietää sen myös. Alkoholin turmelevan vaikutuksen taakse jättäneestä ihmisestä tulee helposti muita parempi moralisti. Syntyy raitistunut idealisti, joka alkaa suunnattomasti ärsyttää niitä, jotka yhä edelleen juovat. Sen lisäksi, että alkoholin voimalla arjestaan irtipäästävä porukka ei halua absolutistia todistamaan vapaata heittäytymistään, se kaikista vähiten haluaa saarnaa käyttäytymisensä moraalittomuudesta.
Haluaisin uskoa, ettei minusta koskaan tulisi mustavalkoisesti ajattelevaa ihmistä. Ei minkään asian, muttei erityisesti alkoholin suhteen. Taakse jätettämäni reipas alkoholinsipitys ei koskaan ole pelkästään paha, eikä toisaalta uusi kohtuullinen juominen pelkästään hyvä asia. Rohkea harmaa olkoon tälläkin mustavalkoisella pelikentällä ohjenuorani.
Korvaavia nautinnontuottajia: Viikonloppu
Olotila: Vapaa
____
Mies kertoo lukemastaan kirjasta ja poiminnasta, jonka uskoo kiinnostavan minua. Käyn lainaamassa tarkemman sitaatin Väestöliiton opuksesta "Muukalainen tuli kylään - ihmisen matkassa halki aikojen, paikkojen ja tunteiden". Siinä sanotaan, että kukaan ei ole niin oikeaoppinen kuin uuteen ajattelutapaan kääntynyt ihminen. Kerrotaan vielä, että osana kääntymystä syntyy mustavalkoinen maailmankuva, jossa kaikki entinen on pahaa ja uusi pelkästään hyvää. Tämä uusi ihminen tietää olevansa moraalisesti parempi kuin muut, jotka ovat jääneet kiinni vanhaan. Kirja antaa tästä esimerkiksi uskoon tulemisen.
Toinen esimerkki on omissa käsissäni ja aviomieheni tietää sen myös. Alkoholin turmelevan vaikutuksen taakse jättäneestä ihmisestä tulee helposti muita parempi moralisti. Syntyy raitistunut idealisti, joka alkaa suunnattomasti ärsyttää niitä, jotka yhä edelleen juovat. Sen lisäksi, että alkoholin voimalla arjestaan irtipäästävä porukka ei halua absolutistia todistamaan vapaata heittäytymistään, se kaikista vähiten haluaa saarnaa käyttäytymisensä moraalittomuudesta.
Haluaisin uskoa, ettei minusta koskaan tulisi mustavalkoisesti ajattelevaa ihmistä. Ei minkään asian, muttei erityisesti alkoholin suhteen. Taakse jätettämäni reipas alkoholinsipitys ei koskaan ole pelkästään paha, eikä toisaalta uusi kohtuullinen juominen pelkästään hyvä asia. Rohkea harmaa olkoon tälläkin mustavalkoisella pelikentällä ohjenuorani.
Lauantai 16. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Itseä ruoskiva
____
Alkoholi velloo taas uutisissa. Uuden alkoholilain käsittely lähestyy. Hallituspuolueiden kansanedustajille on annettu lupa revetä puoluesidonnaisuudesta ja äänestää asiasta omantunnonkysymyksenä.
Minun alkoholinkulutukseni, suuri tai pieni, on vain yksi hiesunjyvänen yhteiskunnan hiekkalaatikossa. Oma omantunnonkysymykseni sijaitsee lähempänä. Päätän lähestyä kipeää näkökulmaa perheen yhteisellä mökkimatkalla.
"Tiedän, että minun suhteeni alkoholiin ja runsas alkoholinkulutukseni on tuntunut teistä pahalta", aloitan. "Voitteko kertoa minulle siitä enemmän?"
Hiljaisuus pöydän ympärillä kestää aavistuksen liian pitkään. Keskustelunaihe ei näytä olevan perheenjäsenillenikään mieluinen. Aviomies avaa suunsa ensimmäisenä. Tytär vasta kymmenisen minuuttia isänsä jälkeen. Minä suojaan tunteitani ylläpitämällä toimittavan sihteerin roolia. Kirjoitan muistiinpanoja työprintin kääntöpuolelle.
Kuulen monia epämiellyttäviä totuuksia käytöksestäni, kun juomani alkoholin määrä on ylittänyt tietyn kynnysarvon. Erityisesti sattuu, kun tytär kertoo joulumuistojensa peittyvän tällaisiin ajatuksiin. Kysyn, onko tuollaisia muistoja paljon. Yhteinen vastaus kertoo, että yleensä ne ovat liittyneet juhliin ja niiden loppuhetkiin. Turhauman purkautumisiin. Itkuisuuteen ja aivan älyttömään inttämiseen.
Palaan keskustelussa alkoholiongelman määrittelyyn. "Onko minulla ongelma?" kysyn. Mies on positiivisessa vastauksessaan ehdoton. Aikuinen tytär sanoo, että alkoi ajatella asiaa alkoholiongelmana vasta kun itse mainitsin asiasta. Vastausten epämääräisyys sopii hyvin yksiin määritelmän veteen piirretyn viivan kanssa.
Vapautan läheiseni epämieluisasta teemasta tuomalla tarinan nykyhetkeen: "Mitä olette mieltä nykytilanteesta?" Mies kertoo olevansa ylpeä, kuinka hyvin olen saanut otettua ongelman haltuun. Samassa virkkeessä hän kertoo olevansa myös iloinen, että voin juoda viinilasillisen silloin ja toisen tällöin. Mies korostaa homman olevan tälla tavoin sosiaalisesti helpompaa. Erityisellä ilolla aviomies muistelee yhteistä ravintolailtaamme muutamia viikkoja aiemmin. "Se oli ihan niin kuin ennen vanhaan", hän sanoo. Jostain syystä en pidä lauseesta.
Korvaavia nautinnontuottajia: Mökki
Olotila: Itseä ruoskiva
____
Alkoholi velloo taas uutisissa. Uuden alkoholilain käsittely lähestyy. Hallituspuolueiden kansanedustajille on annettu lupa revetä puoluesidonnaisuudesta ja äänestää asiasta omantunnonkysymyksenä.
Minun alkoholinkulutukseni, suuri tai pieni, on vain yksi hiesunjyvänen yhteiskunnan hiekkalaatikossa. Oma omantunnonkysymykseni sijaitsee lähempänä. Päätän lähestyä kipeää näkökulmaa perheen yhteisellä mökkimatkalla.
"Tiedän, että minun suhteeni alkoholiin ja runsas alkoholinkulutukseni on tuntunut teistä pahalta", aloitan. "Voitteko kertoa minulle siitä enemmän?"
Hiljaisuus pöydän ympärillä kestää aavistuksen liian pitkään. Keskustelunaihe ei näytä olevan perheenjäsenillenikään mieluinen. Aviomies avaa suunsa ensimmäisenä. Tytär vasta kymmenisen minuuttia isänsä jälkeen. Minä suojaan tunteitani ylläpitämällä toimittavan sihteerin roolia. Kirjoitan muistiinpanoja työprintin kääntöpuolelle.
Kuulen monia epämiellyttäviä totuuksia käytöksestäni, kun juomani alkoholin määrä on ylittänyt tietyn kynnysarvon. Erityisesti sattuu, kun tytär kertoo joulumuistojensa peittyvän tällaisiin ajatuksiin. Kysyn, onko tuollaisia muistoja paljon. Yhteinen vastaus kertoo, että yleensä ne ovat liittyneet juhliin ja niiden loppuhetkiin. Turhauman purkautumisiin. Itkuisuuteen ja aivan älyttömään inttämiseen.
Palaan keskustelussa alkoholiongelman määrittelyyn. "Onko minulla ongelma?" kysyn. Mies on positiivisessa vastauksessaan ehdoton. Aikuinen tytär sanoo, että alkoi ajatella asiaa alkoholiongelmana vasta kun itse mainitsin asiasta. Vastausten epämääräisyys sopii hyvin yksiin määritelmän veteen piirretyn viivan kanssa.
Vapautan läheiseni epämieluisasta teemasta tuomalla tarinan nykyhetkeen: "Mitä olette mieltä nykytilanteesta?" Mies kertoo olevansa ylpeä, kuinka hyvin olen saanut otettua ongelman haltuun. Samassa virkkeessä hän kertoo olevansa myös iloinen, että voin juoda viinilasillisen silloin ja toisen tällöin. Mies korostaa homman olevan tälla tavoin sosiaalisesti helpompaa. Erityisellä ilolla aviomies muistelee yhteistä ravintolailtaamme muutamia viikkoja aiemmin. "Se oli ihan niin kuin ennen vanhaan", hän sanoo. Jostain syystä en pidä lauseesta.
Torstai 14. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Apea
____
Kokoan runoja pöytälaatikosta vihkoksi ystävättären pyöreille syntymäpäiville. Törmään tekstiin, jonka olen kirjoittanut toistakymmentä vuotta sitten:
Olet tukeni
kun en jaksa seistä
Olet ilmani
kun ahtaus tukahduttaa
Olet voimani
kun heikkous kalvaa
Olet pyhäni
kun arki musertaa
Olet leijani
kun haluan liitää
Olet leponi
kun kiire pyörittää
Olet vapauteni
kun alati vaaditaan
alkoholi
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Apea
____
Kokoan runoja pöytälaatikosta vihkoksi ystävättären pyöreille syntymäpäiville. Törmään tekstiin, jonka olen kirjoittanut toistakymmentä vuotta sitten:
Olet tukeni
kun en jaksa seistä
Olet ilmani
kun ahtaus tukahduttaa
Olet voimani
kun heikkous kalvaa
Olet pyhäni
kun arki musertaa
Olet leijani
kun haluan liitää
Olet leponi
kun kiire pyörittää
Olet vapauteni
kun alati vaaditaan
alkoholi
Tiistai 12. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: Kropassa eilisen jäljiltä neljä
Korvaavia nautinnontuottajia: Itku
Olotila: Surumielinen
____
Herään aamulla väsyneenä. Mieli on surkea ja silmät itkuiset. Takana on huono päivä, joka tosin opetti minulle lisää itsestäni ja alkoholista.
Paha puhelu tuli eilen vähän ennen kello kahta. Lähdin pois töistä. Itkin junamatkan, mutta sinnittelin varavoimalla läheisten seurassa. En perunut lapsuudenystävien kanssa suunniteltua sauna- ja uintireissua Katajanokan rannan Altaalle. Ajattelin saunomisen tekevän sielulleni hyvää. Syyskuinen ilta oli lämmin ja auringonlasku kaunis. Tilasin saunan päälle ison lasin valkoviiniä. Surumieli tuntui elimistön joka solussa ja halusin puuduttaa sen pois. Jatkoin puudutusta pizzeriassa uinnin jälkeen. Siinä hetkessä alkoholi toimi kuten sen kuuluukin. Se leikkasi pahalta tunteelta särmän pois.
Mustassa yössä ja sinisessä bussissa paha olo palasi entistä vahvempana. Laskuhumala pahensi tilannetta. Vanha minäni olisi etsinyt jostakin uuden annoksen puuduketta. Onneksi kotona ei ollut alkoholia. Menin nukkumaan.
Aamulla tiedän, että eilinen pahan olon leikkaaminen alkoholin voimalla oli tyhmää. Viini auttoi vain hetkeksi. Niinhän se toimii. Nyt maksaisin aika paljon, että voisin vaihtaa eiliset viinilasilliset kirkkaaseen hyvän olon aamuun.
Korvaavia nautinnontuottajia: Itku
Olotila: Surumielinen
____
Herään aamulla väsyneenä. Mieli on surkea ja silmät itkuiset. Takana on huono päivä, joka tosin opetti minulle lisää itsestäni ja alkoholista.
Paha puhelu tuli eilen vähän ennen kello kahta. Lähdin pois töistä. Itkin junamatkan, mutta sinnittelin varavoimalla läheisten seurassa. En perunut lapsuudenystävien kanssa suunniteltua sauna- ja uintireissua Katajanokan rannan Altaalle. Ajattelin saunomisen tekevän sielulleni hyvää. Syyskuinen ilta oli lämmin ja auringonlasku kaunis. Tilasin saunan päälle ison lasin valkoviiniä. Surumieli tuntui elimistön joka solussa ja halusin puuduttaa sen pois. Jatkoin puudutusta pizzeriassa uinnin jälkeen. Siinä hetkessä alkoholi toimi kuten sen kuuluukin. Se leikkasi pahalta tunteelta särmän pois.
Mustassa yössä ja sinisessä bussissa paha olo palasi entistä vahvempana. Laskuhumala pahensi tilannetta. Vanha minäni olisi etsinyt jostakin uuden annoksen puuduketta. Onneksi kotona ei ollut alkoholia. Menin nukkumaan.
Aamulla tiedän, että eilinen pahan olon leikkaaminen alkoholin voimalla oli tyhmää. Viini auttoi vain hetkeksi. Niinhän se toimii. Nyt maksaisin aika paljon, että voisin vaihtaa eiliset viinilasilliset kirkkaaseen hyvän olon aamuun.
Sunnuntai 10. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Sienestys
Olotila: Pohtiva
____
Kävelen tihkusateisessa metsässä. Mietin eilistä keskustelua ja veteen piirrettyä viivaa nimeltä alkoholiongelma. Näen janan. Sen toisessa päässä on Riitta Raivoraitis ja toisessa päässä Anna Alkoholisti. Kaikki muut mailmankaikkeuden ihmiset ovat janalla jossain siinä välissä. Jollakin ei ole ongelmaa. Jollakin toisella on. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, mihin kohtaan janaa piirretään poikkiviiva, jonka ylitettyään henkilön alkoholinkäyttöä aletaan kutsua ongelmalliseksi. Päätän kategorisoida ihmiset alkoholinjuomistapojensa mukaisesti kuuteen eri luokkaan:
0 - Riitta Raivoraitis ei juo pisaraakaan. Hänellä voi olla siihen monia eri syitä. Kroppa tai mieli ei tykkää tulla sekoitetuksi. Lapsuudessa on voinut olla lähellä ongelmajuoja. Tai sitten hänellä itsellään on ollut vaikeuksia alkoholin hallinnassa. Riitta jättää yleensä väliin sosiaaliset tapahtumat, joissa alkoholi on pääosassa.
1 - Tiina Tolkuntyyppi ottaa yhden lasillisen silloin tällöin, kun sitä tarjotaan, yleensä hyvää viiniä työpaikan edustuspäivällisillä tai kuohuvaa anopin seitsenkymmenvuotissynttäreillä. Tiina ei osta alkoholia itse. Hänellä ei ole siihen tarvetta.
2 - Seija Sopiva pitää hyvästä alkoholista ja näkee sen hyvin toimivana osana elämäänsä. Hän ostaa täyteläisen punaviinipullon kotiin perjantai-illaksi, kun mies kokkaa lammasta. Hän nauttii mielellään boolia työkaverin häissä, mutta toisaalta häntä ei haittaa lainkaan toimia kuskina. Hänen ei tarvitse roikkua juhlissa yötä myöten, koska aamulla on hyvä olla kunnossa, mutta välillä on kiva juoda ystävien kanssa pikkasen enemmänkin.
3 - Jenna Juhlija juo selkeästi enemmäin kuin suurin osa hänen tuttavistaan, varsinkin viikonloppuisin, matkoilla ja kaikenlaisissa karkeloissa, joita riittää. Hän on aina valmis mukaan, kunhan alkoholia on tarjolla. Ilmainen alkoholi vetää häntä magneetin tavoin ja hän on lähes aina viimeinen, joka poistuu juhlapaikalta. Jennan aamuissa morkkis on tuttu tunne.
4 - Onerva Ongelmajuoja juo päivittäin. Koska hän tietää juomisensa ärsyttävän perheenjäseniä, hän ottaa lasillisen jos toisenkin usein muilta piilossa, yleensä raskaan työpäivän jälkeen. Onervan arjen päätöksiä ajaa alkoholin saatavuus ja hän pitääkin huolen siitä, että viini virtaa kaikissa hänen vaikutuspiirissään olevissa tapahtumissa, aina lapsen ristiäisistä mummon hautajaisiin. Onerva tietää aina, missä on lähin Alko.
5 - Anna Alkoholistin elimistö on jo alkanut oireilla erittäin runsaan alkoholinkäytön takia. Maksa-arvot ovat koholla, sydän reistailee ja neurologisiakin oireita esiintyy. Anna on ajanut ajokortin kuivumaan jo muutaman kerran, työpaikkaa on pitänyt vaihtaa ja läheisten sietokyky on ollut useasti koetuksella, jollei jo katkennut.
Mietin omaa juomistani elämänpolun eri vaiheissa. Nuorena kuuluin selvästi luokkaan kaksi. Suurimman osan aikuisuuttani olen viettänyt kategoriassa kolme, kunnes noin pari vuotta sitten valuin vaivattomasti ja lähes huomaamatta nelosryhmään.
En ehkä ole porttiteorian kiivain kannattaja, mutta tuttavapiiristä löytyvät pari esimerkkiä ihmisen ajautumisesta viimeiseen kategoriaan toimivat pelottavana esimerkkinä, miten minullekin olisi voinut käydä. Toinen esimerkeistä sattuu vielä olemaan varsin hyvässä asemassa aikanaan vaikuttanut nainen. Ehkäpä jostain tuolta löytyy se vaikutin, joka on ajanut minut tähän vuoden mittaiseen hankkeeseen, joka alkoi kategorialla nolla ja siirtyi toisessa kvartaalissa ykkösen kautta numeroon kaksi, jossa vaikutan tällä neljännellä kvartaalilla.
"Taitolajia" on jäljellä vajaat kolme kuukautta. Joku voisi kysyä, mistä kategoriasta toivon sen jälkeen itseni löytävän. Todennäköisesti jostakin luokan kaksi ja kolme välimaastosta. Arjessa toivon osaavani pitää alkoholinkulutuksen hyvin vaatimattomana, mutta silloin tällöin toivoisin uskaltavani vaihtaa vapaalle ja antaa mennä, ilman pelkoa ajautumisesta hetimiten seuraavaan kategoriaan. Vielä en uskalla päästää irti. Nähtäväksi siis jää kuinka onnistun.
Korvaavia nautinnontuottajia: Sienestys
Olotila: Pohtiva
____
Kävelen tihkusateisessa metsässä. Mietin eilistä keskustelua ja veteen piirrettyä viivaa nimeltä alkoholiongelma. Näen janan. Sen toisessa päässä on Riitta Raivoraitis ja toisessa päässä Anna Alkoholisti. Kaikki muut mailmankaikkeuden ihmiset ovat janalla jossain siinä välissä. Jollakin ei ole ongelmaa. Jollakin toisella on. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, mihin kohtaan janaa piirretään poikkiviiva, jonka ylitettyään henkilön alkoholinkäyttöä aletaan kutsua ongelmalliseksi. Päätän kategorisoida ihmiset alkoholinjuomistapojensa mukaisesti kuuteen eri luokkaan:
0 - Riitta Raivoraitis ei juo pisaraakaan. Hänellä voi olla siihen monia eri syitä. Kroppa tai mieli ei tykkää tulla sekoitetuksi. Lapsuudessa on voinut olla lähellä ongelmajuoja. Tai sitten hänellä itsellään on ollut vaikeuksia alkoholin hallinnassa. Riitta jättää yleensä väliin sosiaaliset tapahtumat, joissa alkoholi on pääosassa.
1 - Tiina Tolkuntyyppi ottaa yhden lasillisen silloin tällöin, kun sitä tarjotaan, yleensä hyvää viiniä työpaikan edustuspäivällisillä tai kuohuvaa anopin seitsenkymmenvuotissynttäreillä. Tiina ei osta alkoholia itse. Hänellä ei ole siihen tarvetta.
2 - Seija Sopiva pitää hyvästä alkoholista ja näkee sen hyvin toimivana osana elämäänsä. Hän ostaa täyteläisen punaviinipullon kotiin perjantai-illaksi, kun mies kokkaa lammasta. Hän nauttii mielellään boolia työkaverin häissä, mutta toisaalta häntä ei haittaa lainkaan toimia kuskina. Hänen ei tarvitse roikkua juhlissa yötä myöten, koska aamulla on hyvä olla kunnossa, mutta välillä on kiva juoda ystävien kanssa pikkasen enemmänkin.
3 - Jenna Juhlija juo selkeästi enemmäin kuin suurin osa hänen tuttavistaan, varsinkin viikonloppuisin, matkoilla ja kaikenlaisissa karkeloissa, joita riittää. Hän on aina valmis mukaan, kunhan alkoholia on tarjolla. Ilmainen alkoholi vetää häntä magneetin tavoin ja hän on lähes aina viimeinen, joka poistuu juhlapaikalta. Jennan aamuissa morkkis on tuttu tunne.
4 - Onerva Ongelmajuoja juo päivittäin. Koska hän tietää juomisensa ärsyttävän perheenjäseniä, hän ottaa lasillisen jos toisenkin usein muilta piilossa, yleensä raskaan työpäivän jälkeen. Onervan arjen päätöksiä ajaa alkoholin saatavuus ja hän pitääkin huolen siitä, että viini virtaa kaikissa hänen vaikutuspiirissään olevissa tapahtumissa, aina lapsen ristiäisistä mummon hautajaisiin. Onerva tietää aina, missä on lähin Alko.
5 - Anna Alkoholistin elimistö on jo alkanut oireilla erittäin runsaan alkoholinkäytön takia. Maksa-arvot ovat koholla, sydän reistailee ja neurologisiakin oireita esiintyy. Anna on ajanut ajokortin kuivumaan jo muutaman kerran, työpaikkaa on pitänyt vaihtaa ja läheisten sietokyky on ollut useasti koetuksella, jollei jo katkennut.
Mietin omaa juomistani elämänpolun eri vaiheissa. Nuorena kuuluin selvästi luokkaan kaksi. Suurimman osan aikuisuuttani olen viettänyt kategoriassa kolme, kunnes noin pari vuotta sitten valuin vaivattomasti ja lähes huomaamatta nelosryhmään.
En ehkä ole porttiteorian kiivain kannattaja, mutta tuttavapiiristä löytyvät pari esimerkkiä ihmisen ajautumisesta viimeiseen kategoriaan toimivat pelottavana esimerkkinä, miten minullekin olisi voinut käydä. Toinen esimerkeistä sattuu vielä olemaan varsin hyvässä asemassa aikanaan vaikuttanut nainen. Ehkäpä jostain tuolta löytyy se vaikutin, joka on ajanut minut tähän vuoden mittaiseen hankkeeseen, joka alkoi kategorialla nolla ja siirtyi toisessa kvartaalissa ykkösen kautta numeroon kaksi, jossa vaikutan tällä neljännellä kvartaalilla.
"Taitolajia" on jäljellä vajaat kolme kuukautta. Joku voisi kysyä, mistä kategoriasta toivon sen jälkeen itseni löytävän. Todennäköisesti jostakin luokan kaksi ja kolme välimaastosta. Arjessa toivon osaavani pitää alkoholinkulutuksen hyvin vaatimattomana, mutta silloin tällöin toivoisin uskaltavani vaihtaa vapaalle ja antaa mennä, ilman pelkoa ajautumisesta hetimiten seuraavaan kategoriaan. Vielä en uskalla päästää irti. Nähtäväksi siis jää kuinka onnistun.
Lauantai 9. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Puhuminen
Olotila: Kiukkuinen
____
Ystävä tulee käymään. Aviomies on koiran kanssa metsällä. Olen luvannut kokata, mutta unohtanut ostaa viiniä ruoan oheen. Tilanne on aidosti vahinko. En enää juuri koskaan ajattele A-markettia mennessäni ostamaan ruokaa. Mietin myöhemmin pelleilikö alitajunta kuitenkin kanssani. Ystäväni on yksi niistä tuttavistamme, jotka juovat selvästi liikaa. Hän vaikuttaa närkästyneeltä. Löydän kellarista muutaman lepyttelyoluen. Päätän selittää.
"Mä yritän vähän hillitä alkoholinkulutustani."
"Miksi ihmeessä?" ystävä kysyy.
"Koska mä oon juonu liikaa", vastaan.
"Totta", ystäväni naurahti. Tässä vaiheessa keskustelua sitä vielä nauratti.
"Pari kertaa mullakin on juomisen takia jäänyt seuraava työpäivä väliin, kun olen ollut sun kanssa baanalla", ystävä jatkaa virnistäen.
"Käykö sulle usein niin?" kysyn.
Ystävä kohauttaa olkapäitään.
"Ne on etäpäiviä. Onhan sullakin. Ne on ihan normaaleja tietotyön johtotehtävissä."
"Ei alkoholin takia", vastaan.
"Sitähän mä sanoin", ystävä jatkaa. "Sulla mitään ongelmaa ole. Ei oo parisuhde kariutunu alkoholin takia, etkä oo ajanut humalassa kenenkään päälle."
"Ootko sä?" kysyn.
"No en! Enhän mä edes ole sanonut, että mulla olis joku ongelma juomiseni kanssa."
"Sä et juo joka päivä?" kysyn.
"En tietenkään!"
"Koska on ollut edellinen päiväsi juomatta?" jatkan.
Ystäväni on hetken hiljaa.
"Olin mä tipattomalla tammikuussa", se vastaa äänessään runsasta puolustautumista.
"Siitä on yli seitsemän kuukautta aikaa", yritän olla kuulostamatta lakoniselta.
"Sou?" ystäväni tuhahtaa ja näyttää siltä, että haluaisi jo vaihtaa puheenaihetta. "Mulla on paineita. Tämä on ihan normaalia."
Minun tekisi mieleni sanoa, ettei tuollainen juominen kyllä ole millään mittarilla mitattuna normaalia, mutta pysyn hiljaa. Tehtäväni ei ole muuttaa muiden ihmisten juomatottumuksia, vain omiani. Siirrymme puhumaan lasten aikuistumisen aiheuttamista tuntemuksista.
Korvaavia nautinnontuottajia: Puhuminen
Olotila: Kiukkuinen
____
Ystävä tulee käymään. Aviomies on koiran kanssa metsällä. Olen luvannut kokata, mutta unohtanut ostaa viiniä ruoan oheen. Tilanne on aidosti vahinko. En enää juuri koskaan ajattele A-markettia mennessäni ostamaan ruokaa. Mietin myöhemmin pelleilikö alitajunta kuitenkin kanssani. Ystäväni on yksi niistä tuttavistamme, jotka juovat selvästi liikaa. Hän vaikuttaa närkästyneeltä. Löydän kellarista muutaman lepyttelyoluen. Päätän selittää.
"Mä yritän vähän hillitä alkoholinkulutustani."
"Miksi ihmeessä?" ystävä kysyy.
"Koska mä oon juonu liikaa", vastaan.
"Totta", ystäväni naurahti. Tässä vaiheessa keskustelua sitä vielä nauratti.
"Pari kertaa mullakin on juomisen takia jäänyt seuraava työpäivä väliin, kun olen ollut sun kanssa baanalla", ystävä jatkaa virnistäen.
"Käykö sulle usein niin?" kysyn.
Ystävä kohauttaa olkapäitään.
"Ne on etäpäiviä. Onhan sullakin. Ne on ihan normaaleja tietotyön johtotehtävissä."
"Ei alkoholin takia", vastaan.
"Sitähän mä sanoin", ystävä jatkaa. "Sulla mitään ongelmaa ole. Ei oo parisuhde kariutunu alkoholin takia, etkä oo ajanut humalassa kenenkään päälle."
"Ootko sä?" kysyn.
"No en! Enhän mä edes ole sanonut, että mulla olis joku ongelma juomiseni kanssa."
"Sä et juo joka päivä?" kysyn.
"En tietenkään!"
"Koska on ollut edellinen päiväsi juomatta?" jatkan.
Ystäväni on hetken hiljaa.
"Olin mä tipattomalla tammikuussa", se vastaa äänessään runsasta puolustautumista.
"Siitä on yli seitsemän kuukautta aikaa", yritän olla kuulostamatta lakoniselta.
"Sou?" ystäväni tuhahtaa ja näyttää siltä, että haluaisi jo vaihtaa puheenaihetta. "Mulla on paineita. Tämä on ihan normaalia."
Minun tekisi mieleni sanoa, ettei tuollainen juominen kyllä ole millään mittarilla mitattuna normaalia, mutta pysyn hiljaa. Tehtäväni ei ole muuttaa muiden ihmisten juomatottumuksia, vain omiani. Siirrymme puhumaan lasten aikuistumisen aiheuttamista tuntemuksista.
Torstai 7. syyskuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Kummastunut
____
Mies kuvittaa keskisuuren paikallislehden pääkirjoitusta. Jutun otsikko on "Alkoholi ei ole pelkkä yksityisasia". Kirjoitus kuvaa uutta alkoholilakia ja ote on yhteiskunnallinen.
Mietin omia tuntemuksiani vain viikkoa aiemmin. Miksi minä tunnen jääväni alkoholiongelmani kanssa yksin, vaikka merkittävä sanomalehtikin korostaa, ettei alkoholi ole kenenkään yksityisasia?
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Kummastunut
____
Mies kuvittaa keskisuuren paikallislehden pääkirjoitusta. Jutun otsikko on "Alkoholi ei ole pelkkä yksityisasia". Kirjoitus kuvaa uutta alkoholilakia ja ote on yhteiskunnallinen.
Mietin omia tuntemuksiani vain viikkoa aiemmin. Miksi minä tunnen jääväni alkoholiongelmani kanssa yksin, vaikka merkittävä sanomalehtikin korostaa, ettei alkoholi ole kenenkään yksityisasia?
Torstai 31. elokuuta 2017
Alkoholiannokset: 2
Korvaavia nautinnontuottajia: Voitto
Olotila: Yksinäinen
____
Taitolaji-hankkeen kolmas kvartaali päättyy hyvin. Voitamme työtiimillä lähibaarin kesäkauden tietovisafinaalin tiukan taiston jälkeen. Minä juon illan aikana yhden punaviinilasillisen. Nautin kiintiöannokseni kisan kannalta erittäin suunitellusti. Tällä strategialla hyvä nousu pysyy läpi baarivisan vaativimman loppuosion ja kruunaa myös voittohuuman.
Kvartaali ei ole kokonaisuutena onnistunut. Olen ylittänyt kaikkina kolmena kuukautena suositellun alkoholiannosmäärän. Viimeisenä kuukautena onneksi vähemmän kuin kahtena ensimmäisenä. Syytän ylityksestä kesäkautta ja loman sosiaalista luonnetta, enkä osaa olla kokonaisuudesta pahasti huolissani.
Muutamasta kauden pikkuseikasta en sen sijaan pidä. Juhannus oli ongelmallinen ja opetti isojen alkoholikeskeisten juhlien vaarallisuuden. Tämän lisäksi sorruin pari kertaa muilta salaa juotuihin lasillisiin. Jälleen epäonnistuminen opetti minulle lisää ongelmastani. Jääkaapissa avoinna olevat viinipullot ja kellarissa lojuvat ginipullon pohjat pitää poistaa näkyvistä. Kuulostaa typerän yksinkertaiselta. Tunnen itseni lapseksi, jota pitää holhota. Ongelma tulee siitä, että holhoaja olen minä itse.
Matkalla baarista kotiin tunnen itseni yksinäiseksi. Minä olin se, joka join. Minä loin säännöt muutokselle. Sen jälkeen minä olin se, joka ei enää juonut, ainakaan yhtä paljon kuin ennen. Minä itse arvioin muutoksen onnistumisen. Välillä minä olen ollut tyytyväinen itseeni, välillä myös tyytymätön. Minä olen miettinyt, pohtinut ja analysoinut. Välillä minusta on tuntunut hyvältä, välillä erittäin pahalta. Minä olen kirjoittanut. Mutta minä en ole puhunut. Tunnen alkoholiongelman eristäneen minut kuin aidan taakse. Ajatus kuristaa, kun juna jatkaa matkaansa. Henkisestä puristuksesta huolimatta aion sukeltaa huomenna Taitolaji-hankkeen viimeiseen kvartaaliin. Yksin.
Korvaavia nautinnontuottajia: Voitto
Olotila: Yksinäinen
____
Taitolaji-hankkeen kolmas kvartaali päättyy hyvin. Voitamme työtiimillä lähibaarin kesäkauden tietovisafinaalin tiukan taiston jälkeen. Minä juon illan aikana yhden punaviinilasillisen. Nautin kiintiöannokseni kisan kannalta erittäin suunitellusti. Tällä strategialla hyvä nousu pysyy läpi baarivisan vaativimman loppuosion ja kruunaa myös voittohuuman.
Kvartaali ei ole kokonaisuutena onnistunut. Olen ylittänyt kaikkina kolmena kuukautena suositellun alkoholiannosmäärän. Viimeisenä kuukautena onneksi vähemmän kuin kahtena ensimmäisenä. Syytän ylityksestä kesäkautta ja loman sosiaalista luonnetta, enkä osaa olla kokonaisuudesta pahasti huolissani.
Muutamasta kauden pikkuseikasta en sen sijaan pidä. Juhannus oli ongelmallinen ja opetti isojen alkoholikeskeisten juhlien vaarallisuuden. Tämän lisäksi sorruin pari kertaa muilta salaa juotuihin lasillisiin. Jälleen epäonnistuminen opetti minulle lisää ongelmastani. Jääkaapissa avoinna olevat viinipullot ja kellarissa lojuvat ginipullon pohjat pitää poistaa näkyvistä. Kuulostaa typerän yksinkertaiselta. Tunnen itseni lapseksi, jota pitää holhota. Ongelma tulee siitä, että holhoaja olen minä itse.
Matkalla baarista kotiin tunnen itseni yksinäiseksi. Minä olin se, joka join. Minä loin säännöt muutokselle. Sen jälkeen minä olin se, joka ei enää juonut, ainakaan yhtä paljon kuin ennen. Minä itse arvioin muutoksen onnistumisen. Välillä minä olen ollut tyytyväinen itseeni, välillä myös tyytymätön. Minä olen miettinyt, pohtinut ja analysoinut. Välillä minusta on tuntunut hyvältä, välillä erittäin pahalta. Minä olen kirjoittanut. Mutta minä en ole puhunut. Tunnen alkoholiongelman eristäneen minut kuin aidan taakse. Ajatus kuristaa, kun juna jatkaa matkaansa. Henkisestä puristuksesta huolimatta aion sukeltaa huomenna Taitolaji-hankkeen viimeiseen kvartaaliin. Yksin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)