Alkoholiannokset: 2
Korvaavia nautinnontuottajia: Kirjoittaminen
Olotila: Tyytyväinen
____
Ostan Alkosta valkoviiniä, juon lasillisen itsekseni ja rikon näin Taitolaji-hankkeen toisen kvartaalin sääntöä. Silti olen tyytyväinen.
Olen kirjannut, etten saa juoda yksin. Matkan varrella olen kuitenkin oppinut paljon ja modannut sääntöjä vielä kirjoittamattomaan muotoon. "En saa juoda pahaan oloon." Ongelmani tuntien tämä on useimmiten tarkoittanut työstressin poistamista alkoholin avulla. Uuden sanattoman säännön kääntöpuoli on siis "juo vain kun sinulla on hyvä olo". Tänään minulla on, flunssasta huolimatta.
Edessä on kirjoitusviikonloppu. Olen ajanut Tvärminnen biologiselle asemalle. Aurinko paistaa. Meri on kirkkaan sininen. Työasiat valuvat aktiivisesti pois aivoista kolmeksi kokonaiseksi päiväksi.
Mennyt viikko toimistolla on kirkastanut valoa tunnelin päässä. Pomo on edistänyt uutta toimenkuvaani, jonka pitäisi helpottaa työmäärääni reippaasti. Muutos implementoidaan jo ennen kesää, lupasi esimies eilen.
Ostin Tammisaaren Alkosta uuden Savignon blancin, jota en ole koskaan maistanut. Ystävätär saapuu huomenna luokseni saunomaan ja parantamaan maailmaa. Viime metreillä ennen kassalle siirtymistä, nappasin hyllyltä vielä pikkupullon Pinot Grigiota.
Kuuntelin radiota ajaessani asemalle. On Vappu-viikonloppu ja toimittaja haastatteli alkoholinostajia kauppakeskuksen pitkäripaisen edessä. Hän muistutti kuuntelijoille, että edessä on Suomen alkoholinkulutuksen kannalta vuoden huippu. "Mitä ostit?" toimittaja kysyi. Kukaan ei myöntänyt ostaneensa juuri mitään ekstraa. Vähän kuohuvaa ehkä. "Miten aiot juhlistaa Vappua? Juotko paljon?" Kukaan ei myöntänyt sitäkään. Ehkä yhden lasin otan kotona. Mitä sitä nyt juhlimaan. Pari lasia skumppaa Ullanlinnanmäellä ehkä. Joko toimittajalla oli täysin vinoutunut otos tai sitten ihmiset valehtelivat. Olenhan minä nyt Vappuja nähnyt, hyvänen aika. Illan mittaan minua nauratti, kun kansa oli jo alkanut sipittää. Noin joka kolmas "Puhelinlangat laulaa" lähetykseen soittanut kuului olevan hyvässä tuiterissa.
Viilensin pikkupullon valkoviiniä tutkija-asuntolan yhteiskeittiön pakastimessa. Kaadoin sen viinilasiin, kun olin asettunut taloksi ja avannut tietokoneen. Nyt viini maistuu hyvältä. Join sen hitaasti kolmen ensimäisen näpyttämäni sivun aikana.
Olen aavistuksen pettynyt, että rikoin kirjoittamaani sääntöä. Perusolotilani on kuitenkin paljon enempi tyytyväisen puolella. Pystyin hillitsemään itseni, enkä ottanut lisää viiniä, vaikka sitä olisi kaapista löytynyt. Minun ei tehnyt edes mieli ottaa lisää. Lasillinen riitti hyvin. Tunnen itseni onnistuneeksi kohtuujuomisen polulla. Sen alkupäässä tosin. Kun radiotoimittaja aiemmin illalla oli Alkon edessä kysynyt, mitä tarkoitti porukoiden kohtuullinen Vappu-juominen, yleinen vastaus oli "pari lasillista". Minä en uskonut vastausta. Itseeni minä sen sijaan uskon. Minä tulen kyllä juomaan tämän pitkän Vappu-viikonlopun aikana ja olen jo siinä ensimmäisen lasilliseni nauttinutkin, mutta minun kulutukseni on todennäköisesti noin kymmenesosa tavallisen suomalaisen kulutuksesta. Minun entisestä kulutuksestani. Jollei se ole kohtuullistamista, niin ei sitten mikään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti