Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Koiranpentu
Olotila: Huippu
____
Alkoholi tuottaa mielihyvää. Kahdella eri mekanismilla. Sen uskotaan lisäävän dopamiinin, yhden "onnellisuushormonin" tuotantoa. Mutta kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, pääasiassa se lamaa hermosolujen välittämää signaaliia varsin epäspesifisesti. Hermosolujen välittämä viesti ei kulje, kun solukalvon ominaisuudet muuttuvat. Alkuhumalan mielihyvä liittyykin paljolti siihen, että estot, pelot ja epävarmuus poistuvat.
On olemassa monia muitakin tapoja lisätä mielihyvää. Ihan ilman kemiallisia keinoja. Yksi tapa on odottaa jotakin hyvää. Nuorempana odotus liittyy usein isompiin asioihin, suuriinkin unelmiin. Vanhemmiten on oppinut odottamaan pienempiä asioita, viikonloppua, ystävän tapaamista tai vaikkapa lyhyttä matkaa mökille.
Odotus, joka saa täyttymyksensä tänään, on ollut yksi viisikymmenvuotisen elämäni ihanampia. Jokaisen pahan olon ja pelon, kuten myös epävarmuuden tai ahdistuksen tunteen, on leikannut pois ajatus uudesta koiranpennusta. Tähän ei olisi edes alkoholi pystynyt.
Olen joskus vinosti hymyillyt ihmisille, jotka avoimesti myöntävät hankkineensa koiran täyttämään tyhjyyttään. Nyt teen niin itse. Avoimesti ja mieli kirkkaana. Täysissä sielun ja ruumiin voimissa, kuten tavataan sanoa.
Elämäni on yhdessä niistä pisteistä, joissa luopumista on enemmän kuin saamista. Muutokset kuuluvat elämänkaareen, luopuminen useimmiten nimenomaan ikääntymiseen. Yksi luopumisen muoto on oman itsen muuttuminen. On rooleja, jotka pitää pakata ja siirtää ullakolle. Minä olen pakannut tämän vuoden aikana itsestäni ulos sen hauskan Leenan, josta ihmiset ovat tykänneet ja josta itsekin pidän. Sen, joka oli aina valmis juhliin kuin juhliin ja joka jaksoi vaivatta bileettää aamutunneille nauraen, jutellen ja välillä itkienkin. Tämä luopuminen yhdessä aikuistuvien lasten pesästä lentämisen kanssa saa minut pelkäämään yksinäisyyttä.
Tove Jansson loi Muumi-tarinoihin ihmisen yksinäisyydelle hahmon. Hän on sanonut suuren, kömpelön ja synkän Mörön kuvaavan nimenomaan suomalaista melankoliaa. Siitä syystä minä annan tänään pienelle, huomenna suurelle, koiralleni nimen Mörkö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti