Alkoholiannokset: 1
Korvaavia nautinnontuottajia: Aika
Olotila: Hidas
____
Opettelen mökillä perinteisen nokipannukahvin keittämistä. Viisitoista vuotta sitten keitin pannukahvia edellisen kerran. Rakensimme silloin puusaunaa rintamamiestaloomme. Rakennusmies nauroi räkäisesti keittiöstämme löytyvälle italialaiselle espressokeittimelle. Hän sanoi, että ainoa oikea kahvi syntyy vanhanaikaisesti kahvipannulla. Pyysin häntä näyttämään miten.
Lisään pannujauhatuksen sekaan aavistuksen suklaakahvia. Tunnen rikkovani pyhää rituaalia hifistelylläni.
Oikeasti minä en erityisemmin pidä kahvista. Ainoastaan hyvin hyvästä sellaisesta voin sanoa maun puolesta nauttivani. Kahvi on enempkin tapa. Hyvin tärkeä sellainen. Päivä ilman aamukahvia ei voi koskaan alkaa hyvin. Mutta muussa osassa päivää en koskaan juo kahvia. Koska en yksinkertaisesti pidä siitä.
Näinollen en ole koskaan edes ajatellut, että kahvista tulisi alkoholisipitykseni korvaaja. Vaikka samoja elementtejä näistä kahdesta juomakulttuurista löytyykin. Molemmat on jopa helppo venyttää äärimmäisen hifistelyn rajoille. Mutta tavoissa löytyy merkittäviä erojakin. Kahvi liittyy aamuun, viini iltaan. Päivällä kulttuurit toki kohtaavat ja sieltä voisin minäkin löytää hyvää korvaavuutta. Sen sijaan että mieli halajaisi kesäisenä päivänä Helsingissä viinibaariin tai terassille, sen voisi kääntää haluamaan kahvilaan. Ympäristönä niitä löytyy vaikka minkälaisia, tyylikkäitä, kotoisia, trendikkäitä tai nopeita. Kuten viinilöitäkin. Täytyypä ottaa tämä muutos agendalle, kun palaan arkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti