Alkoholiannokset: 0
Korvaavat nautinnontuottajat: Puistokävely
Olotila: Epävarma
____
Alkoholittomuus opettaa minulle paljon itsestäni. Yllättäviäkin asioita. Ennakkoon ajattelin ihmiskokeeni vaikeimmat pisteet olevan sosiaalisia. Näin ole kuitenkaan ollut. Vaikeimpia ovat yksinäiset ja epävarmat hetket.
Olen parhaillaan Bostonissa. Takana on tiivis työviikko kolmessa eri Yhdysvaltalaisessa kaupungissa. Perjantain ja lauantain olen ottanut "vapaata" kirjoitustyöhön. Olen vuokrannut pienen studion Fenwaysta, tornitalon viidennestätoista kerroksesta.
Päivät ovat kuluneet kirjoittaen ja kävellen. Illalla on iskenyt yksinäisyys. Ja epävarmuus. Entä jos tuleva kirjani floppaa täysin? Entä jos en saa seuraavaa osaa kirjoitettua aikataulussa? Entä jos uusi työroolini ei toteudukaan? Entä jos minua ei valitakaan rooliin?
Kokkaan itselleni iltapalaa studiossa ja tuijotan amerikkalaisia uutislähetyksiä kaikessa masentavuudessaan. Juon ruoan kanssa makeuttamatonta jääteetä. Studiossa ei ole muita laseja kuin viinilasit. Jäätee ei näytä jalallisessa lasissa oikealta. Siinä kuuluisi olla jääkylmää Savignon blancia. Ajatus kirpaisee.
Tiedän että lasillinen viiniä poistaisi epävarmuuden tunteen. Tiedän että toinen lasillinen kääntäisi yksinäisyyden itsenäisyydeksi. Tiedän että kyseiset lasilliset juotuani nukkuisin oudossa ympäristössä paremmin. Silti en juo niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti