Tykkään herätä radion ääneen. Yleensä teen niin juuri ennen uutisia. Tänään Yleisradio raportoi tutkimuksesta, jossa suurin osa suomalaisista sanoo olevansa sitä mieltä, että lihavuus on ihmisen omaa syytä.
Mies kuuntelee samaa uutista sängyssä vierelläni. Hän hermostuu ja alkaa puhista kovaan ääneen, kuten hänellä tapana on. Ihmiset ovan niin hemmetin tyhmiä, hän sanoo. Johan kaikki tutkimukset ovat osoittaneet, ettei ylipaino ole ihmisen omaa syytä. Miehen äänen volyymi nousee. Tämä on sitä samaa sontaa, jossa kaikki ihmiset ovat myös mieltä, että on ihmisen omaa syytä, jos hän syrjäytyy. Tai jos hän jää työttömäksi. Nämä kaikki ovat yhteiskunnan syytä, mies melkein huutaa. Kuten myös se, että mieli sairastuu tai jos ihminen päätyy käyttämään päihteitä. Eli jos hänestä tulee alkoholisti, minä ajattelen hiljaa.
En kuitenkaan sano mitään. Mieheni puhetulvat eivät jätä tilaa minun kommenteilleni.
Käytän koiran ulkona ennen aamupalaa ja ajattelen. Kun palaan sisälle, mies ja lapsi istuvat jo kahvikupit edessään. ”Minä teen teille nyt gallupin”, sanon ja asetan heidän eteensä paperit. ”Tässä pöydässä on kolme meitä ylipainoista. Voimmeko jokainen kertoa prosentteina, mikä meidän mielessänne on syynä ylipanoomme. Vaihtoehtoja on kolme. Ne ovat ympäröivä maailma, biologia tai omat valintamme.”
Ennen kuin perheenjäsenet raapustavat numerot paperiin, joudun vielä selittämään vaihtoehtoja vähän.
Ympäröivä maailma pitää sisällään paljon. Yhteiskunnan toimet, kuten poliittiset päätökset ja elintarvikkeiden hinnoittelun. Siihen kuuluvat myös ulkopuolelta tulevat asenteet ja ulkonäköön liityvät arvolataukset, laihdutuskulttuurit ja niiden negatiiviset vaikutukset painon kehittymiseen. Se pitää sisällään myös perheen syömäkulttuurin, joka usein lapsena omaksutaan.
Biologia sisältää perintötekijät. Luonnollisesti sen, että ylipainoisilla vanhemmilla on usein ylipainoisia lapsia. Tässä osiossa ovat siis vanhemmilta geeneissä siirtyvä tieto, ei opittu syömäkulttuuri. Biologiaan lukeutuu myös ylipaino sairautena, mikäli sellaisia on. Joka tapauksessa jokaisella ihmisellä lienee oma biologinen ”ominaispaino”, jota vastaan on vaikea taistella.
Omia valintoja ei oikeastaan tarvitse selittää. Ne ovat sitä, että syö enemmän kuin pitäisi ja liikuu vähemmän kuin kuuluisi.
En listaa mieheni enkä lapseni vastauksia tähän, mutta sanon, että jokaisen omat valinnat saavat yllättävän korkeat pisteet ja ympäröivä maailma matalat. Minä annan korkeimmat pisteet biologialle.
Miksi minä teen tämän testin? Koska haluan todistaa, että isossa kuvassa asian arvottaminen on aina kovin erilaista kuin pohdinta omasta itsestä.
Minua ei oikeastaan kiinnosta ylipaino, koska sen kanssa olen oppinut elämään. Minua kiinnostaa alkoholi. Asia, johon mieheni lopetti aamuisen paasauksensa.
Jaan itsekseni oman alkoholiongelmani syyt samoihin kategorioihin.
Alkoholismissa ympäröivä maailma voittaa. Annan sille 50% äänistä, koska ympäröivään maailmaan kuuluu työelämä, paine, menneet ihmissuhteet ja tuhannet pahat olot. Voi olla typerää sanoa, että minä juon noista syistä ja etten olisi alkoholisti, jos elämäni olisi ollut samettisempi. Mutta tässä pelissä nyt kuitenkin olen tätä mieltä.
Biologialle annan vain 20%, vaikka olenkin perinyt isältäni viehtymyksen alkoholiin. Yllätyn hiukan matalaa prosenttiosuuttani, sillä mikäli uskoisin alkoholismin olevan sairaus, jolle en itse voi mitään, tämä prosenttiosuus olisi suurempi.
Itselleni annan alkoholiongelman syystä 30%. Koska kyllähän minä ihan itse olen viinini kurkkuun kaatanut, ei minua ole kukaan juomaan pakottanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti