Tiistai 2. huhtikuuta 2024

Alkoholiannokset: 3
Korvaavia nautinnontuottajia: Kevät
Olotila: Nuuskamuikkuinen
_____


Pakkaan. Siirryn yöjunalla etelään. Olen viettänyt melkein neljän kuukauden mittaisen yhtäjaksoisen pätkän Lapissa. Tahdon tehdä niin juuri sydäntalvella. Vihaan Helsingin mustaa jäistä talvikautta. On harvoja yhtä kauniita asioita kuin kaamosaika Lapissa. Lumipeitteiset puut ja sininen maisema. Mutta sitten toisaalta, onko mitään niin suloista kuin heräävä kevät. Haluan kokea sen Helsingissä heti kuin se on mahdollista. Pyöräillen. Ja kun siirryn takaisin Lappiin kesäkuun alussa, pääsen kokemaan toisen kevään heräämisen. Nämä ovat niitä vapaan kirjailijuuden ja kahden kodin parhaita puolia. En kerro tässä niitä pahimpia. Jätän sen toiseen kertaan.

 

Muutama päivä ennen tuloani Lappiin joulukuussa puhuin päihdepolin omahoitajalle, että pitkä kausi ilman vertaistukea tai hoitokäyntejä jännitti minua. Ja vaikka tämä pätkä ei päättynytkääm mitenkään hyvin, suurin osa siitä kului alkoholin kanssa erinomaisesti. Kunpa vain osaisin olla ylpeä onnistumisesta, joka kesti kuukausia, enkä ruoskia itseäni epäonnistumisista, joita oli pari viikkoa.

 

Eilen otin pikkutölkin olutta, kun palasimme kylän avantosaunalta. Olin tähdännyt nollapäivään, joita oli alla jo onnistuneesti muutamia. Keitin ja jäähdytin rooibos-teetä saunajuomaksi. En vieläkään ole löytänyt mieluista alkoholitonta saunajuomaa. Tykkään jääteestä, mutten voi sietää kaupallisia versioita, joihin kaikkiin on lisätty makeutusaineita. Oma tee toimii saunalla kohtuullisesti. Joten miksi ihmeessä nappasin jääkaapista oluen, kun palasimme kotiin? En osaa vastata. Tyhmä vastaus olisi, koska siellä oli niitä paljon. Miehen jäämiä pääsiäiskarkeloista. Kukaan ei huomaisi, jos yksi puuttuisi. Oikeampi vastaus tietysti olisi, koska minulla on alkoholiongelma. Typerä riippuvuus. Mutta jospa taas etsisin positiivista? Vaikka lapsi oli kokannut erinomaista texmexiä iltapalaksi, en ottanut toista olutta. Vaikkei kukaan olisi huomannut senkään puuttumista.

 

Tänään tähtään taas nollapäivään. Kiperin kohta tulee olemaan ravintolavaunu, jonne siirrymme aikuisen lapsen kanssa, kun juna on lähtenyt Kemijärveltä ja ennen kuin se täyttyy Rovaniemeltä. Hetkeen olisi hyvä olla strategia, jota noudattaa. Minulla ei ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti