Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Epäsosiaalinen
____
Työelämän ja alkoholin välistä suhdetta analysoivat tilastot listaavat jokaisen työpaikan kymmenestä työntekijästä yhden olevan täysin raitis, kahden olevan alkoholin suurkuluttajia ja muut seitsemän jotakin siltä väliltä. Toki tämä on yleistys ja eroja löytyy esimerkiksi eri alojen välillä ja maantieteellisestikin.
Talvilomani päättyy firman perinteiseen talvimatkaan, pitkään viikonloppuun Levillä. Tämä on niitä reissuja, joilla työpaikan absolutisteja ei näy, joissa alkoholin riskikäyttäjät ovat jatkuvassa neljä vuorokautta kestävässä töttöröö tilassa ja normaalikuluttajat bilettävät yötä myöten saaden oivan mahdollisuuden avautua työahdistuksestaan esimiehilleen tai johtoryhmän jäsenille aamuyön tunteina. Kyseessä siis eräänlainen pitkitetty Pikkujoulu, jonka sisään on piilotettu matka Lappiin ja omaatuntoa lohduttava määrä liikuntaa.
Alkoholittomuuden haasteet matkalla eivät yllätä. Hengaan illoissa mukana tiettyyn pisteeseen asti ja näyttelen mielestäni kohtuullisesti. Minglaan mökkikokoontumisissa kädessä lasi alkoholitonta punaviiniä, kaadan huomaamattomasti viemäriin minulle tarjotut viinakset ja korvaan kirkkaat snapsit vedellä. Tapahtumat tuntuvat siedettäviltä niin kauan kun niissä on silkan alkoholinjuonnin lisäksi jotakin muuta toimintaa, tietovisoja, lautapelejä, ruokailua tai rakentavaa keskustelua. Aina kun seurue alkaa sammaltaa ja tarinat toistaa itseään, vetäydyn nukkumaan. Yhtenäkään iltana en tunne oloani sängyllä hyväksi. Yritän saada unen päästä kiinni ja muistelen kaiholla edellisten talvimatkojen iloisia iltoja. Kuuntelen porukan kohkaavia lähtöjä Hulluun Poroon ja nukahdan lopulta, kun mökki hiljenee.
Matkan yllättävyys syntyy päivien rakenteen muutoksista ja omasta suhtautumisestani niihin. Kun ennen matkan huippua olivat bileillat, nyt mukavimmat hetket ovat aamuissa. Myöhäiset aamupalat ja pitkät kahvittelut ovat ehdottomasti reissun helmiä. Kollegat kipuilevat kankkusessa ja muistelevat edellisten iltojen kohellusta. Minä touhuan keittiössä, rupattelen niitä näitä ja tunnen oloni hyväksi. Vain pieni katkeruus kalvaa takaraivossa, mutta en anna sille tilaa. Ei ole mitään syytä tuntea itseään ulkopuoliseksi.
Palaan etelään autojunalla päivää ennen muuta porukkaa, joka lentää kimpassa. Saavun työpaikalle suoraan maanantaiaamun palaverihässäkkään. Talvimatkalle lähtemättömiä työkavereita kiinnostaa kovasti, miten reissu on mennyt. Kerron muutaman kostean kevennyksen. Yksi työkäveri sanoo: "Kyllä sinä näytätkin väsyneeltä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti