Perjantai 10. marraskuuta 2017

Alkoholiannokset: 0 
Korvaavia nautinnontuottajia: Perjantai 
Olotila: Rauhallinen 
____

Perjantai-illan Perjantai-ohjelmassa puhutaan nuorista. Jälleen sanotaan, että nuoret juovat nykyään vähemmän. Saman hokeman kuulee mediassa usein. Niillä on varmaan tilastoja. Minä katson asiaa omasta kapeasta vinkkelistä, enkä oikein osaa olla mitään mieltä. Tiedän jotakin molempien tyttärien alkoholikokeiluista. Ne eivät tunnu juurikaan eroavan 80-luvun vastaavasta kokemuksista Itä-Helsingissä. Nuorimmainen valmistelee parhaillaan ensi viikolla tapahtuvaa täysi-ikäistymistään. Vanhempi ihmettelee välillä kirjoituksiani alkoholittoman sosiaalisen elämän vaikeudesta. Hänen tuttavapiirissään ei ole kuulemma vaikeaa olla juomatta. Kerron, ettei se ollut minullekaan vaikeaa, kun olin nuori.

Kokeilin alkoholia hyvin maltillisesti ennen täysi-ikäistymistä. Bileitä toki oli. Minä en niissä juurikaan juonut, maistelin lähinnä. Ensimmäiset muistikuvani alkoholista liittyvät isoveljen oksennuksen siivoamiseen ja kerrostalon muiden poikien jälkien peittämiseen. Edes kostea opiskeluaika ei tehnyt minusta alkoholin suurkuluttajaa.

Alkoholi astui osaksi elämäni merkittävyyttä vasta, kun ongelmien mittakaava kasvoi. Tuli avioero, yksinäisyys, raastava suhde ja vaikeasti paranevat haavat. Tuli tarve paeta todellisuutta. Alkoholinkin suhteen uskon jonkinmoiseen porttiteoriaan. Ainakin omalta osin. Parisuhdetuska avasi minun kohdallani portin. Sen jälkeen tuli uusia tuskia. Tuli väitöskirja. Tuli sairastuminen. Sitten työkiireitä. Kähmintää ja epämääräisiä epäilyjä. Paine kasvoi. Paetakseen todellisuutta piti juoda koko ajan enemmän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti