Keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Alkoholiannokset: 2
Korvaavia nautinnontuottajia: Kotiinpaluu
Olotila: Täysi
____

Vuoden mittainen hankkeeni on lopuillaan. Olen opetellut itseni kanssa taitolajia juoda alkoholia kohtuudella. Olen analysoinut. Olen itkenyt. Nauranut vähemmän. Olen onnistunut paremmin kuin etukäteen kuvittelin. En ole epäonnistunut kovinkaan monessa osiossa. Olen lähes tyytyväinen. Mikä on lopputulos?

Minä en halua sopia muottiin nimeltä Alkoholisti. En myöskään sovi muottiin nimeltä Absolutisti. Molemmat muotit ovat liian rajattuja ja tietynmuotoisia. Minä kuulun venyvästä materiaalista valmistettuun, mukautuvaan muottiin nimeltä Tavallinen ihminen.

Mieheni tykkää puhua kohtuullisuudesta. Hän korostaa sitä ohjenuorana lähes kaikessa. Ydinsota lienee ainoita asioita, joihin kohtuullisuus ei sovi. Aristoteles listali kohtuullisuuden yhdeksi moraalisista hyveistä. Hän sanoi, että ollakseen onnellinen ihmisen tulee saavuttaa tasapaino kahden ääripään välillä. Aristoteleeltä tulee myös Suomessa usein käytetty termi kultainen keskitie, jonka tunnistamiseksi ihmisellä on älylliset hyveet. Ihmisen tulee olla älyllisesti harkitsevainen osatakseen noudattaa kultaista keskitietä ja löytääkseen moraaliset hyveet, joista kukin itsessäänkin on keskitie.

Minä olen etsinut vuoden ajan alkoholin nauttimisen keskitietä. Sillä tiellä maisema on ollut kirkkaampi, mutta kieltämättä vähän tylsempi kuin se oli aiemmin, usein pelkkää metsää, välillä jopa puupeltoa. Isot kaupungit hotelleineen ovat matkalta puuttuneet, mutta pienempiä ja ihan kivoja majataloja on kyllä matkan varrelta löytynyt. Tie on ollut mäkinen, välillä jopa ahdistavaakin vuoristorataa, aakeeta laakeeta hollantilaista maisemaa ei ole juuri näkynyt. Aluksi tie oli polku, mutainenkin. Pian siitä kasvoi hiekkatie. Nyt sitä asfaltoidaan.

Pääni sisällä on graafi, jonka olen piirtänyt sinne parikolmekymmentä vuotta siten. X-akselilla on aika ja nollapiste on syntymäni. Nykyhetki sijaitsee reippaasti yli x-akselin puolenvälin. Y-akselilla on viisaus, yksikköä en tiedä. Käyrä nimeltä "minä" lähtee luonnollisesti origosta. Syntymähetkellä viisauteni on ollut nolla. Siitä henkisen kehityksen käyrä alkaa ajan funktiona hitaasti nousta. Pystyn hyvin identifioimaan hetket aikajanalla, jolloin käyrä on kohonnut jyrkästikin ylöspäin. Näitä hetkiä ovat erityisesti olleet elämän kipupisteet, joissa on tarvinnut pysähtyä ajattelemaan. Pystyn myös tunnistamaan elämästäni ajanjaksoja, jolloin käyrä on mennyt "väärään suuntaan" eli alaspäin ja henkinen kehitys on taantunut. Esimerkiksi sumuinen kausi, jolloin lapset olivat ihan pieniä, kuuluu näihin ajanjaksoihin. Tänään katson pääni sisään ja näen graafissa positiivisen trendin. Henkisen kehityksen käyrä on harpannut viimeisen vuoden aikana ison askeleen ylöspäin. Vaikeaa on saattanut olla, mutta paljon olen oppinut.