Alkoholiannokset: 1
Korvaavia nautinnontuottajia: Aika
Olotila: Hidas
____
Opettelen mökillä perinteisen nokipannukahvin keittämistä. Viisitoista vuotta sitten keitin pannukahvia edellisen kerran. Rakensimme silloin puusaunaa rintamamiestaloomme. Rakennusmies nauroi räkäisesti keittiöstämme löytyvälle italialaiselle espressokeittimelle. Hän sanoi, että ainoa oikea kahvi syntyy vanhanaikaisesti kahvipannulla. Pyysin häntä näyttämään miten.
Lisään pannujauhatuksen sekaan aavistuksen suklaakahvia. Tunnen rikkovani pyhää rituaalia hifistelylläni.
Oikeasti minä en erityisemmin pidä kahvista. Ainoastaan hyvin hyvästä sellaisesta voin sanoa maun puolesta nauttivani. Kahvi on enempkin tapa. Hyvin tärkeä sellainen. Päivä ilman aamukahvia ei voi koskaan alkaa hyvin. Mutta muussa osassa päivää en koskaan juo kahvia. Koska en yksinkertaisesti pidä siitä.
Näinollen en ole koskaan edes ajatellut, että kahvista tulisi alkoholisipitykseni korvaaja. Vaikka samoja elementtejä näistä kahdesta juomakulttuurista löytyykin. Molemmat on jopa helppo venyttää äärimmäisen hifistelyn rajoille. Mutta tavoissa löytyy merkittäviä erojakin. Kahvi liittyy aamuun, viini iltaan. Päivällä kulttuurit toki kohtaavat ja sieltä voisin minäkin löytää hyvää korvaavuutta. Sen sijaan että mieli halajaisi kesäisenä päivänä Helsingissä viinibaariin tai terassille, sen voisi kääntää haluamaan kahvilaan. Ympäristönä niitä löytyy vaikka minkälaisia, tyylikkäitä, kotoisia, trendikkäitä tai nopeita. Kuten viinilöitäkin. Täytyypä ottaa tämä muutos agendalle, kun palaan arkeen.
Maanantai 12. kesäkuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Loma
Olotila: Parempi
____
Lomani ensimmäinen virallinen päivä alkaa puhelulla työpaikalle. Kyseessä on organisaatiomuutoksen viestintä. Samana päivänä kuin Suomen hallituskin kipuilee organisaationsa kanssa. Minun osaltani tilanne on paljon suoraviivaisempi. Toimenkuvani tulee muuttumaan lomani aikana. Työtaakkani vähenee ja rooli selkeytyy. Työterveyslääkäri varoittaa pitkään odotetun muutoksen takaiskupotkusta.
Olen tavannut sekä lääkärin että työterveyspsykologin seurantakäynnin merkeissä viime viikolla. Molemmat ovat tyytyväisiä olotilani positiiviseen kehitykseen. Erityisesti he kehuvat kuinka hyvin olen ottanut alkoholinkäytön haltuun. Mieleni tekisi jatkaa "...ja ihan yksin".
Muistan Hesarin työyhteisön huonovointisuutta kuvaavasta jutusta lauseen "Päihdeongelmaan on oma hoitoketjunsa, mutta moniin muihin riippuvuuksiin ja vuorovaikutusongelmiin ei ole helppoa ratkaisua". Ja paskat. Näin yhteiskunta huijaa itseään. Päihdeongelmaan ei todellakaan ole olemassa helppoa ratkaisua. Hoitoketju voi toki olla, mutta sen löytäminen, siihen pääseminen tai edes sen esittely terveydenhoitoammattilaisten toimesta on hyvin huterassa.
Mainitsin huolen omasta alkoholinkäytöstäni toistakymmentä kertaa erilaisissa instansseissa ennen oman Taitolaji-hankkeeni aloitusta. Sainko apua? Löytyikö ratkaisumallia? Tarjottiinko vertaistukiryhmää? Vastaus kaikkiin yhteisesti: "ei". Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että tuli yksi hyvä ohje, joka sitten johtikin oman hankkeeni aloittamiseen. Se oli Ehkäisevän päihdetyön eli EHYT ry:n Ottomitta-puhelinsovellus.
Minä en ole huonon hoitovasteeni kanssa yksin. Moni alkoholinkulutuksestaan huolestunut ystäväni on puhunut huolestaan terveydenhoitofoorumilla. Reaktio on yleensä aina sama. "Eihän sinulla mitään ongelmaa ole." Tunnen kyseiset tuttavani ja ongelmaa kyllä on, eri tasoista ja muotoista tosin. Huolestuttavin tarina tulee tuttavaperheestämme, jossa isäntä juo viinaa siinä mitassa, että elämänlanka on ollut useasti lähellä katkeamista. "Käytätkö alkoholia?" kysyy lääkäri, kun oireet vievät sairaalaan. "Kyllä." "Kuinka paljon?", lääkäri jatkaa. "Paljon." Ainoa vaste on lause: "Pitäisi käyttää vähän vähemmän."
En sano, että alkoholiongelman hoitaminen on helppoa. Päinvastoin. Siinä tarvitaan hoitohenkilökunnalta erinomaisia sosiaalisia kykyjä ja ajoituksen hallintaa. Ongelmaiselle tilanne kun on aina vaikea. Yleensä ongelma kielletään tai sitä vähätellään. Kommentti olemattomasta ongelmasta on usein toivottu lupa juoda lisää. Hoitoehdotuksen tulisikin ajoittua niihin pehmeisiin kohtiin, jolloin alkoholiongelman kanssa painiskeleva on heikoimmillaan ja altis myöntämään tilansa.
Miksi yhteiskunta ei osaa tai halua auttaa ihmisiä alkoholiongelmissaan? Väitän sen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että alkoholipohdinta on ihan jokaiselle ihmiselle tuttua. Jopa lääkäreille. Alkoholia käyttävät yhteiskunnassamme lähes kaikki ja sitä ajatellaan arkipäivässä paljon. Jopa ne harvat, jotka eivät juo tai juovat hyvin vähän, pohtivat asiaa usein läheistensä tai oman käyttämättömyytensä kautta. Kun toinen ihminen sitten avaa suunsa ja puhuu alkoholiongelmastaan, vastaanottaja näkee aina oman juomisensa ja reagoi sen mukaisesti. "Eihän sulla mitään alkoholiongelmaa ole" tarkoittaa siis, että hei minäkin juon eikä asia ole minulle ollenkaan ongelma.
Korvaavia nautinnontuottajia: Loma
Olotila: Parempi
____
Lomani ensimmäinen virallinen päivä alkaa puhelulla työpaikalle. Kyseessä on organisaatiomuutoksen viestintä. Samana päivänä kuin Suomen hallituskin kipuilee organisaationsa kanssa. Minun osaltani tilanne on paljon suoraviivaisempi. Toimenkuvani tulee muuttumaan lomani aikana. Työtaakkani vähenee ja rooli selkeytyy. Työterveyslääkäri varoittaa pitkään odotetun muutoksen takaiskupotkusta.
Olen tavannut sekä lääkärin että työterveyspsykologin seurantakäynnin merkeissä viime viikolla. Molemmat ovat tyytyväisiä olotilani positiiviseen kehitykseen. Erityisesti he kehuvat kuinka hyvin olen ottanut alkoholinkäytön haltuun. Mieleni tekisi jatkaa "...ja ihan yksin".
Muistan Hesarin työyhteisön huonovointisuutta kuvaavasta jutusta lauseen "Päihdeongelmaan on oma hoitoketjunsa, mutta moniin muihin riippuvuuksiin ja vuorovaikutusongelmiin ei ole helppoa ratkaisua". Ja paskat. Näin yhteiskunta huijaa itseään. Päihdeongelmaan ei todellakaan ole olemassa helppoa ratkaisua. Hoitoketju voi toki olla, mutta sen löytäminen, siihen pääseminen tai edes sen esittely terveydenhoitoammattilaisten toimesta on hyvin huterassa.
Mainitsin huolen omasta alkoholinkäytöstäni toistakymmentä kertaa erilaisissa instansseissa ennen oman Taitolaji-hankkeeni aloitusta. Sainko apua? Löytyikö ratkaisumallia? Tarjottiinko vertaistukiryhmää? Vastaus kaikkiin yhteisesti: "ei". Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että tuli yksi hyvä ohje, joka sitten johtikin oman hankkeeni aloittamiseen. Se oli Ehkäisevän päihdetyön eli EHYT ry:n Ottomitta-puhelinsovellus.
Minä en ole huonon hoitovasteeni kanssa yksin. Moni alkoholinkulutuksestaan huolestunut ystäväni on puhunut huolestaan terveydenhoitofoorumilla. Reaktio on yleensä aina sama. "Eihän sinulla mitään ongelmaa ole." Tunnen kyseiset tuttavani ja ongelmaa kyllä on, eri tasoista ja muotoista tosin. Huolestuttavin tarina tulee tuttavaperheestämme, jossa isäntä juo viinaa siinä mitassa, että elämänlanka on ollut useasti lähellä katkeamista. "Käytätkö alkoholia?" kysyy lääkäri, kun oireet vievät sairaalaan. "Kyllä." "Kuinka paljon?", lääkäri jatkaa. "Paljon." Ainoa vaste on lause: "Pitäisi käyttää vähän vähemmän."
En sano, että alkoholiongelman hoitaminen on helppoa. Päinvastoin. Siinä tarvitaan hoitohenkilökunnalta erinomaisia sosiaalisia kykyjä ja ajoituksen hallintaa. Ongelmaiselle tilanne kun on aina vaikea. Yleensä ongelma kielletään tai sitä vähätellään. Kommentti olemattomasta ongelmasta on usein toivottu lupa juoda lisää. Hoitoehdotuksen tulisikin ajoittua niihin pehmeisiin kohtiin, jolloin alkoholiongelman kanssa painiskeleva on heikoimmillaan ja altis myöntämään tilansa.
Miksi yhteiskunta ei osaa tai halua auttaa ihmisiä alkoholiongelmissaan? Väitän sen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että alkoholipohdinta on ihan jokaiselle ihmiselle tuttua. Jopa lääkäreille. Alkoholia käyttävät yhteiskunnassamme lähes kaikki ja sitä ajatellaan arkipäivässä paljon. Jopa ne harvat, jotka eivät juo tai juovat hyvin vähän, pohtivat asiaa usein läheistensä tai oman käyttämättömyytensä kautta. Kun toinen ihminen sitten avaa suunsa ja puhuu alkoholiongelmastaan, vastaanottaja näkee aina oman juomisensa ja reagoi sen mukaisesti. "Eihän sulla mitään alkoholiongelmaa ole" tarkoittaa siis, että hei minäkin juon eikä asia ole minulle ollenkaan ongelma.
Perjantai 9. kesäkuuta 2017
Alkoholiannokset: 3
Korvaavia nautinnontuottajia: Päiväuni
Olotila: Kaikkensa antanut
____
Aloitan kahtiajaetun kesälomani ensimmäisen jakson hyvissä ajoin ennen normaalia suomalaista lomasesonkia, kuten joka vuosi ennenkin. Lapissa sijaitseva mökki ja hyttysvapaa alkukesä ohjaavat ajoitusta, kuten myös halu työskennellä toimistolla hiljaisina heinäkuun viikoina.
Tänä vuonna matka pohjoiseen alkaa kiepsauksella Mikkelin kautta. Kolmen vuoden välein järjestettävässä Suomen kuvituskerman gaalassa on esillä myös mieheni kuvituksia.
Lomalle lähtö on ollut normaaliin tapaan kovaa vääntöä, sekä substanssin että aikataulujen kanssa. Odottaessani junaa Pasilan asemalla tunnen oloni rennoksi. Odottavaksi ja vapaaksi. Mutta myös tyhjäksi ja väsyneeksi. Lupaan itselleni viinilasillisen ravintolavaunussa. Ajatus tuntuu uskomattoman hyvältä.
Juna on lähes ääriään myöten täynnä. Nostan painavan laukun hattuhyllylle ja rojahdan kuumissani omalle paikalleni. Helle on saapunut Helsinkiin. Silmäluomeni tuntuvat raskailta. Juna kolisee eteenpäin.
Mietin ravintolavaunua ja itselle lupaamaani lasillista. En millään jaksaisi nousta. Ajatus silmien sulkemisesta ja vaipumisesta rentoon tiedottomuden tilaan tuntuu paremmalta kuin kylmä viinilasi. Yli kuuden kuukauden etsimisen jälkeen olen löytänyt ensimäisen aidosti korvaavan nautinnontuottajan. Valitsen unen ja suljen silmäni.
Korvaavia nautinnontuottajia: Päiväuni
Olotila: Kaikkensa antanut
____
Aloitan kahtiajaetun kesälomani ensimmäisen jakson hyvissä ajoin ennen normaalia suomalaista lomasesonkia, kuten joka vuosi ennenkin. Lapissa sijaitseva mökki ja hyttysvapaa alkukesä ohjaavat ajoitusta, kuten myös halu työskennellä toimistolla hiljaisina heinäkuun viikoina.
Tänä vuonna matka pohjoiseen alkaa kiepsauksella Mikkelin kautta. Kolmen vuoden välein järjestettävässä Suomen kuvituskerman gaalassa on esillä myös mieheni kuvituksia.
Lomalle lähtö on ollut normaaliin tapaan kovaa vääntöä, sekä substanssin että aikataulujen kanssa. Odottaessani junaa Pasilan asemalla tunnen oloni rennoksi. Odottavaksi ja vapaaksi. Mutta myös tyhjäksi ja väsyneeksi. Lupaan itselleni viinilasillisen ravintolavaunussa. Ajatus tuntuu uskomattoman hyvältä.
Juna on lähes ääriään myöten täynnä. Nostan painavan laukun hattuhyllylle ja rojahdan kuumissani omalle paikalleni. Helle on saapunut Helsinkiin. Silmäluomeni tuntuvat raskailta. Juna kolisee eteenpäin.
Mietin ravintolavaunua ja itselle lupaamaani lasillista. En millään jaksaisi nousta. Ajatus silmien sulkemisesta ja vaipumisesta rentoon tiedottomuden tilaan tuntuu paremmalta kuin kylmä viinilasi. Yli kuuden kuukauden etsimisen jälkeen olen löytänyt ensimäisen aidosti korvaavan nautinnontuottajan. Valitsen unen ja suljen silmäni.
Keskiviikko 7. kesäkuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Ystävä
Olotila: Harmaa
____
Puhun alkoholista luonani vierailevan ystävättären kanssa. Korkealla Suomen pohjoisessa alkoholi on reippaasti läsnä. Jos mahdollista vielä enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Ehkä eri tavalla, mutta samoin perussyin, sanoisin.
Ystäväni kyselee hankkeestani. Hän on lukaissut blogini läpi. Päädymme juttelemaan kohtuullistamisen vaikeudesta. "Kontrolli ei sovi alkoholiin", ystävättäreni sanoo. "Viinaa juodaan juuri sen takia, että kontrollista pääsisi eroon."
Jään miettimään noita sanoja ja kyseenalaistan oman kohtuullistamistavoitteeni. Jälleen kerran. Yritänkö mahdottomia? Olenko tuomittu epäonnistumaan?
Mietin muutamia menneitä kuukausia kohtuullistamisen polulla. Olen laskenut alkoholiannoksia. Onko se väärä tie? Mutta laskevathan laihduttajatkin kaloreita. Toisaalta kysymys on yksinkertaisesta vähennyslaskusta. Juonko nyt vähemmän kuin ennen? Jälleen tähän voisi soveltaa laihduttamisvertausta. Moni laihduttaa puolittamalla ruoka-annoksensa.
Vähennyslaskupeliähän minä pelaan joka päivä itseni kanssa. Sanon, että tällä lennolla olisin ennen juonut kaksi pikkolopulloa viiniä ja yhden geeteen. Nyt en juo mitään. Sanon, että tällä junamatkalla olisin ennen mennyt ravintolavaunuun ja juonut pienen punaviinipullollisen. Nyt en mene. Sanon, että näissä juhlissa olisin ennen juonut yli kymmenen lasillista viiniä. Nyt juon kaksi. Se on minun kohtuullistamistani.
Korvaavia nautinnontuottajia: Ystävä
Olotila: Harmaa
____
Puhun alkoholista luonani vierailevan ystävättären kanssa. Korkealla Suomen pohjoisessa alkoholi on reippaasti läsnä. Jos mahdollista vielä enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Ehkä eri tavalla, mutta samoin perussyin, sanoisin.
Ystäväni kyselee hankkeestani. Hän on lukaissut blogini läpi. Päädymme juttelemaan kohtuullistamisen vaikeudesta. "Kontrolli ei sovi alkoholiin", ystävättäreni sanoo. "Viinaa juodaan juuri sen takia, että kontrollista pääsisi eroon."
Jään miettimään noita sanoja ja kyseenalaistan oman kohtuullistamistavoitteeni. Jälleen kerran. Yritänkö mahdottomia? Olenko tuomittu epäonnistumaan?
Mietin muutamia menneitä kuukausia kohtuullistamisen polulla. Olen laskenut alkoholiannoksia. Onko se väärä tie? Mutta laskevathan laihduttajatkin kaloreita. Toisaalta kysymys on yksinkertaisesta vähennyslaskusta. Juonko nyt vähemmän kuin ennen? Jälleen tähän voisi soveltaa laihduttamisvertausta. Moni laihduttaa puolittamalla ruoka-annoksensa.
Vähennyslaskupeliähän minä pelaan joka päivä itseni kanssa. Sanon, että tällä lennolla olisin ennen juonut kaksi pikkolopulloa viiniä ja yhden geeteen. Nyt en juo mitään. Sanon, että tällä junamatkalla olisin ennen mennyt ravintolavaunuun ja juonut pienen punaviinipullollisen. Nyt en mene. Sanon, että näissä juhlissa olisin ennen juonut yli kymmenen lasillista viiniä. Nyt juon kaksi. Se on minun kohtuullistamistani.
Lauantai 3. kesäkuuta 2017
Alkoholiannokset: 1
Korvaavia nautinnontuottajia: Juhlat
Olotila: Epäsosiaalinen
____
Koulujen päätöspäivä, ruusut tuoksuvat ja kuohuviini virtaa. Kolmet ylioppilasjuhlat, paljon tuntemattomia ihmisiä ja sosiaalisia kohtaamisia. Juon yhden kuohuvan keskimmäisissä karkeroissa, muuten pysyn alkoholittomassa. Ajan perheen autolla kotiin viimeisten juhlien jälkeen. Tunnen itseni tylsäksi, kankeaksi ja epäsosiaaliseksi. Tiedän, että alkoholi olisi tehnyt minut hauskemmaksi. Tiedän, että kuohuviinin kera olisin kyennyt rennosti heittämään hyvää small talkia ja nauttimaan tilanteesta. Tiedän, että olisin alkoholin avulla jatkanut juhlissa pidempään. Mietin, miten ihmeessä motivoin itseni vastaaviin tilaisuuksiin jatkossa.
Korvaavia nautinnontuottajia: Juhlat
Olotila: Epäsosiaalinen
____
Koulujen päätöspäivä, ruusut tuoksuvat ja kuohuviini virtaa. Kolmet ylioppilasjuhlat, paljon tuntemattomia ihmisiä ja sosiaalisia kohtaamisia. Juon yhden kuohuvan keskimmäisissä karkeroissa, muuten pysyn alkoholittomassa. Ajan perheen autolla kotiin viimeisten juhlien jälkeen. Tunnen itseni tylsäksi, kankeaksi ja epäsosiaaliseksi. Tiedän, että alkoholi olisi tehnyt minut hauskemmaksi. Tiedän, että kuohuviinin kera olisin kyennyt rennosti heittämään hyvää small talkia ja nauttimaan tilanteesta. Tiedän, että olisin alkoholin avulla jatkanut juhlissa pidempään. Mietin, miten ihmeessä motivoin itseni vastaaviin tilaisuuksiin jatkossa.
Perjantai 2. kesäkuuta 2017
Alkoholiannokset: 3
Korvaavia nautinnontuottajia: Yhteisöllisyys
Olotila: Rento
____
Poljen kotiin työpaikan tiimipäivän jälkeisestä saunaillasta vähän ennen puoltayötä. Suomen suvi on valoisa. Tuore vihreys tuoksuu. Satakieli laulaa Vantaanjokilaaksossa.
Ilta on alkanut viininmaistelulla ja luennolla viininvalmistuksesta. Tilanne ei ole helppo. Yritän keventää tilannetta kertomalla Juhani Seppäsen anekdootin toistettavuuden nimeen vannoville insinöörikollegoille. "Viinin valmistus on yritys tehdä taidetta lot-to-lot variaatiosta." Epäonnistun yrityksessäni.
Kaadan itselleni saunan jälkeen yhden lasillisen viininmaistelusta jäänyttä Savignon Blancia. Se maistuu hyvälle. Työkaverit ovat lähellä. Päätetään pelata Rappakaljaa. Nauretaan niin että saunaosaston katto raikaa. Juon toisen lasillisen.
Syyllistän itseäni lasillisista polkiessani kotiin. Yritän korostaa itselleni, että kohtuullistaminen on yksinkertaista summa- ja erotuspeliä. Aiemmin olisin juonut kuusi lasillista viininmaistelun yhteydessä, pari kolme saunakaljaa ja vajaan pullollisen viiniä illan mittaan. Nyt join viiniä kolmen alkoholiannoksen verran. Erotuslasku kertoo että se on paljon vähemmän kuin olisi ollut ennen. Annan itselleni synninpäästön ja jatkan polkemista rennommin.
Entistä rennommaksi tunnen itseni, kun mietin työkavereitani. Vain muutama heistä tietää alkoholihankkeestani. "Tosi kiva että tulit tänään", yksi heistä sanoi, kun lähdin kohti kotia. Lause tuntuu yhä edelleen älyttömän hyvältä.
Korvaavia nautinnontuottajia: Yhteisöllisyys
Olotila: Rento
____
Poljen kotiin työpaikan tiimipäivän jälkeisestä saunaillasta vähän ennen puoltayötä. Suomen suvi on valoisa. Tuore vihreys tuoksuu. Satakieli laulaa Vantaanjokilaaksossa.
Ilta on alkanut viininmaistelulla ja luennolla viininvalmistuksesta. Tilanne ei ole helppo. Yritän keventää tilannetta kertomalla Juhani Seppäsen anekdootin toistettavuuden nimeen vannoville insinöörikollegoille. "Viinin valmistus on yritys tehdä taidetta lot-to-lot variaatiosta." Epäonnistun yrityksessäni.
Kaadan itselleni saunan jälkeen yhden lasillisen viininmaistelusta jäänyttä Savignon Blancia. Se maistuu hyvälle. Työkaverit ovat lähellä. Päätetään pelata Rappakaljaa. Nauretaan niin että saunaosaston katto raikaa. Juon toisen lasillisen.
Syyllistän itseäni lasillisista polkiessani kotiin. Yritän korostaa itselleni, että kohtuullistaminen on yksinkertaista summa- ja erotuspeliä. Aiemmin olisin juonut kuusi lasillista viininmaistelun yhteydessä, pari kolme saunakaljaa ja vajaan pullollisen viiniä illan mittaan. Nyt join viiniä kolmen alkoholiannoksen verran. Erotuslasku kertoo että se on paljon vähemmän kuin olisi ollut ennen. Annan itselleni synninpäästön ja jatkan polkemista rennommin.
Entistä rennommaksi tunnen itseni, kun mietin työkavereitani. Vain muutama heistä tietää alkoholihankkeestani. "Tosi kiva että tulit tänään", yksi heistä sanoi, kun lähdin kohti kotia. Lause tuntuu yhä edelleen älyttömän hyvältä.
Torstai 1. kesäkuuta 2017
Alkoholiannokset: 0
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Väsynyt
____
Kokoan itseni ja päätän summata yhteen Taitolaji-hankkeeni toisen kvartaalin, maaliskuusta toukokuuhun. Säännöthän olivat kymmenen alkoholiannosta kuussa, ei kuitenkaan juomista yksin eikä vahvaa viinaa. Kyseessä siis täydellisen alkoholittomuuden jälkeen ensimmäinen yritys kohtuullistamisen polulla.
Täysin putkeen ei kvartaali mennyt, kuten menneet postauksenikin kertovat. Summa summarum, kohtuullistaminen on ollut vaikeampaa kuin täysi kieltäytyminen. Joku voisi sanoa, että se ei ole yllättävää. Minut asia kuitenkin yllätti.
Kvartaalin annosmäärä on kokonaisuutena hyväksyttävä. Ensimmäisenä kuukautena en juonut mitään. Yksinkertaisesti en uskaltanut. Toisessa kuussa opettelin takellellen ja annoksia tuli kolmetoista. Kolmannessa ylitin kuukausimäärän vielä edellistäkin enemmän seitsemällätoista annoksella. Yhteensä siis kuitenkin kolmessa kuukaudessa 30 alkoholiannosta. Ei huono. Vahvaa viinaa en käyttänyt. Yksin join muutamankin kerran. Enkä niitä kertoja kadu. Tippaakaan.
Mitä opin? Edelleen enemmän alkoholittomuudesta kuin alkoholista. Vaikeita tilanteita on ollut olla juomatta, mutta myös helppoja ja opettavaisia. Heti kun sosiaalisessa hetkessä on muutakin sisältöä ja motivaatiota kuin alkoholi, siinä voi hyvin olla. Ei väliä, onko sisältö rakentavaa keskustelua, pubivisaa, lautapelejä tai ihan vaan ystävyyttä. Avoimuus ja tilanteeni huomioiminen on lämmittänyt erityisesti. Kun vanhat koulukaverit kutsuivat saunomaan, vein tuliaisiksi skumppapullon viestiäkseni, että te muut voitte kyllä juoda, ei se minua haittaa. Mutta he eivät halunneet. Olivat varta vasten hankkineet alkoholitonta saunajuomaa ja kuohuvaakin. Sinä iltana tunsin poikkeuksellisen syvästi kuuluvani juuri siihen. Tuntui hyvältä.
Mikä juomahetki on sitten ollut kauden paras? Valitettavasti juuri yksi niistä kielletyistä. Yksinäinen ilta. Kirjoitusvapaa. Hiljainen hetki. Pitkä. Luova. Hyvä. Puinen laituri meren rannalla. Lasi kylmää valkoviiniä.
Korvaavia nautinnontuottajia: Ei ole
Olotila: Väsynyt
____
Kokoan itseni ja päätän summata yhteen Taitolaji-hankkeeni toisen kvartaalin, maaliskuusta toukokuuhun. Säännöthän olivat kymmenen alkoholiannosta kuussa, ei kuitenkaan juomista yksin eikä vahvaa viinaa. Kyseessä siis täydellisen alkoholittomuuden jälkeen ensimmäinen yritys kohtuullistamisen polulla.
Täysin putkeen ei kvartaali mennyt, kuten menneet postauksenikin kertovat. Summa summarum, kohtuullistaminen on ollut vaikeampaa kuin täysi kieltäytyminen. Joku voisi sanoa, että se ei ole yllättävää. Minut asia kuitenkin yllätti.
Kvartaalin annosmäärä on kokonaisuutena hyväksyttävä. Ensimmäisenä kuukautena en juonut mitään. Yksinkertaisesti en uskaltanut. Toisessa kuussa opettelin takellellen ja annoksia tuli kolmetoista. Kolmannessa ylitin kuukausimäärän vielä edellistäkin enemmän seitsemällätoista annoksella. Yhteensä siis kuitenkin kolmessa kuukaudessa 30 alkoholiannosta. Ei huono. Vahvaa viinaa en käyttänyt. Yksin join muutamankin kerran. Enkä niitä kertoja kadu. Tippaakaan.
Mitä opin? Edelleen enemmän alkoholittomuudesta kuin alkoholista. Vaikeita tilanteita on ollut olla juomatta, mutta myös helppoja ja opettavaisia. Heti kun sosiaalisessa hetkessä on muutakin sisältöä ja motivaatiota kuin alkoholi, siinä voi hyvin olla. Ei väliä, onko sisältö rakentavaa keskustelua, pubivisaa, lautapelejä tai ihan vaan ystävyyttä. Avoimuus ja tilanteeni huomioiminen on lämmittänyt erityisesti. Kun vanhat koulukaverit kutsuivat saunomaan, vein tuliaisiksi skumppapullon viestiäkseni, että te muut voitte kyllä juoda, ei se minua haittaa. Mutta he eivät halunneet. Olivat varta vasten hankkineet alkoholitonta saunajuomaa ja kuohuvaakin. Sinä iltana tunsin poikkeuksellisen syvästi kuuluvani juuri siihen. Tuntui hyvältä.
Mikä juomahetki on sitten ollut kauden paras? Valitettavasti juuri yksi niistä kielletyistä. Yksinäinen ilta. Kirjoitusvapaa. Hiljainen hetki. Pitkä. Luova. Hyvä. Puinen laituri meren rannalla. Lasi kylmää valkoviiniä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)